Motivaatiopisteet ovat tunneita herättäviä kiteytymiä viestinnässä. Asian sisältö on näissä usein eriytynyt sen abstraktista käsitteestä. Esimerkiksi kun mainitsemme sanan ‘vasemmistolaisuus’ tai ‘oikeistolaisuus’, se herättää vastaanottajassa erinäisiä tunteita. Mutta mitä sillä oikeastaan merkityssisältönä tai järjestelmänä tarkoitetaan, on eriytynyt itse sanasta. Tunteita herättävästä merkistä ja asenteesta asiaan on tullut tärkempää kuin sen merkitys ja sisältö. Näitä kielellisiä asenteita kannattaakin ihmisviestinnässä tarkkailla.
Motivaatio erillään asian ydinsisällöstä
Kun motivaatiopisteeseen viitataan tekstissä, äänessä, kuvassa, sisällössä, käynnistää se koko merkityksellisyyttä määrittelevän tunnetilan vastaanottajassa. Tunnetila ohjaa seuraavia merkityksiä ja prosesseja ihmisessä. Tunnetila kaappaa siis merkityksen syväsisällön ja sen prosessoinnin ja presentoi tietoisuudelle hyvän tai pahan tunteen. Tunteen seurauksena välittyy asenne, joka on usein seurausta motivaatiopisteen yksilössä sosiopsyykkisesti indikoimasta autonomisuudesta, yhteydestä, dominanssista, kehittymistä ja järjestyksestä tai näiden puuteesta.
Sosiopsyykkiset motivaatiot ovat ihmisen sisäisiä motivaatioita, joilla hän säätelee agenttiutensa toimintaa ympäristössään. Näitä viittauksia sivuten sisällössä, kuvailemalla tai rakentamalla eri toivottavien ja epätoivottavien skenaarioiden suhteita, voimme helposti synnyttää tulkitsijassa tahtotiloja. Agettiutemme saa lisää toimintaedellytyksiä skenaarioita, joita avautuu motivaatioita ladattuun sanaan. Esimerkiksi ‘vasemmistolaisuus’ tai ‘oikeistolaisuus’ saattaa edustaa meille sanaa, joka kuvaa identiteettiämme tai on yhteydessä henkilökohtaiseen autonomisuuteen ja yhteyteen samanmielisten kanssa, sillä voi myös olla biologinen merkitys työpaikkana ja ruokana sekä tulevaisuuden kestävyytenä. Tälläiset motivaatiopisteet erottavat henkilökohtaiset motivaatiot itse sanan funktionaalisesta merkityksestä.
Jo Humen giljotiinissa filosofiassa olemme eriyttäneet, sen mikä pitäisi olla, siitä mitä on. Näin on myös mielen motivaatioden ja sisällön välinen yhteys erillään toisistaan. Esimerkiksi tekstin sisällössä on kaksi kerrosta. Asian kertominen ja erityinen motivaatioden luoma kerros. Asia ei sanele sitä motivaatiota mikä yksilöllä on, vaan tähän kehittyy aivan omanlainen kerros moraalisemantiikkaa. Näillä on kuitenkin yhteyksiä mielessä keskenään, ja ei voi olla puhumatta jostain arkisestakaan asiasta, ilman ettei siihen kuulijassa yhdistyisi sosiopsyykkistä-motivaatio-semantiikkaa. Niinpä sisällöllisistä tekijöistä tulee erityisiä motivaatiopisteitä, kun ne yhdistyvät osaksi laajempaa tarinankerrontaa. Kun ne mainitaan tietyssä kontekstissa ja kehystetään episodisella syy-seuraus tarinalla, alkaa kuulijassa oman autonomisten motivaatioiden prosessointi.
Keskeistä motivaatiopisteellä on, että se käynnistää tulkitsijassaan tämän abstaktin asian asenteellisuuden tai tavoitteellisuuden, sen sijaan, että se alkaisi erotella minkälaisesta funktiosta tai mekanismista kyseisessä ajatuksessa tai sanassa on kyse. Se on eräänlainen avain käynnistämään yksilössä motivaation tavoitteita tai olla samalla puolella puhujan kanssa. Tämä ohittaa osittain tulkinnallisen viestinnällisen kehyksen ja toimii kuulijassa erityisellä tunne merkityksillä.
Mainonta on täynnä tällaisia käsitteitä, joilla yritetään suostutella kuulijaa tai katsojaa samalle puolelle estetiikan tai motivaatioiden keinoin. Mainonnan tarinoissa kohdistetaan pitkällisillä suhteiden määrittelyillä motivaatioata yli mekanistisen ja funktionaalisten merkitysten sisältöjen. Mainonnan kulminaatiot ovat usein irrallaan voimakkaasti syväsemantiikasta ja muodostavat nopean motivaatiopisteiden liikkeen toisiaan kohden.
Motivaation psykologinen perusta
Kun puhumme emotionaalisesta motivaatiosta, sen tunnetilat voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Ne saavat ihmisessä aikaan alitajusia ja tietoisia ilmentymiä. Alitajuiset näistä ovat yksilössä helpommin manipuloitavissa motivaatiopisteiden avulla. Voimme kuitenkin keskustella ja oppia sisällöstä enemmän, jos tietoisesti tarkkailemme tekstin motivaatioita ohjaavia elementtejä. Olemme silloin myös kriittisempiä esimerkiksi autonomisuuden menettämiselle.
Motivaatio on psykologiassa jaoteltu sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoiset ovat niitä, joilla meidän motivaatiota voidaan suunnata esimerkiksi palkinnoilla tai rangaistuksilla. Sisäiset niitä, jotka nousevat ensin tarpeista. Motivaatiopisteillä pyritään herättelemään sisäisiä tarpeita ja rakentamaan, joko välitöntä vaikutusta tai muodostamaan pitkäaikaisia moraali-, toiminta- ja asennesemantiikkaa. Jälkimmäinen on mielenkiintoisin. Jos saamme yksilön itse rakentamaan viisasta moraalisemantikkaa sisäisen motivaation kautta, pystymme tukemaan häntä elämässä.
Motivaatio ihmisessä koostuu niin biologisesta ja psykososiaalisesta motivaatiosta. Biologiseen motivaatioon kuuluu nukkuminen, syöminen, juominen, hengittäminen jne. Nämä ovat pitkälle tiedostamattomia tai automaattisia. Niiden motivoivan tarpeen ja brändien välille pyritään synnyttämään yhteyttä mainonnalla. Sen sijaan kun puhumme sosiaalipsyykkisestä motivaatioista, ovat nämä motivaatiopisteiden luomassa viestinnässä erityisen hyötypisteiden kaltaisia. Näitä ovat jo mainitsemani autonomisuus, yhteys, dominanssi, kehittyminen ja järjestys.
Motivaatiopiste tarvitsee usein parikseen toisen dynaamisen motivaatiopisteen ja laajemman tarinallisen kontekstin, jossa suhteet aktualisoituvat. Näiden suhteiden avulla rakennetaan tarinallista dynamiikkaa. Suostuttelua suuremman tavoitteen avulla ja motivaatioiden yhdistämistä. Tarinan kerrontaan istutetaan näitä huomaamattomia suhteita, joiden avulla tarinankerrontaa saadaan edistettyä kohti sen tarkoitusta ja päämäärää vaikuttaa kokonaisuudessaan tulkitsijan toiminnassa. Näitä pisteiden keskinäisiä yhdistämisiä, liikkeitä toisiaan kohti voidaan kutsua yksinkertaisimmillaan propositioiksi, jotka sitovat käsitteitä toisiinsa. Viestinnällä vaikuttaminen onkin erityisten motivaatioden yhdistämistä, asiat kertovat vain toissijaisia faktoja.
Propositiot motivoimassa uskonnollisuutta
Propositioilla tarkoitetaan väitelauseita. Ne saattavat olla tosia tai epätosia. Esimerkiksi uskonnollinen propositio “Jumala on rakkaus”. Tässä yhdistetään kaksi käsitettä ‘jumala’ ja ‘rakkaus’ merkitsemään yhtäläisyyttä, jollain tulkitsijan sille antamalla tasolla. Propositioiden avaruudet muodostavat solmukohtia, jossa sidotaan käsitteitä toisiinsa verkostoksi. Rakkaus merkitsee paljon muutakin ihmiselle samoin jumala-käsite saattaa liittyä kaikkeen millä yksilö motivaatiotaan hallitsee. Jos tulkitsija hyväksyy tarinan käsite ja motivaatiopisteisiin liittyvän verkoston ajatukset ajatteluun, niistä tulee tarpeiden koordinaatteja havaitsemiseen ja toimintaan. Niistä muodostuu yksilön henkilökohtaista moraali- ja motivaatio semantiikkaa.
Kun useat propositiot muodostavat verkoston käsitteitä, niistä muodostuu niistä lopulta koherentti ajatteleva mieli. Faktat ovat välineitä koherentin maailmankatsomuksen luomiseksi jossa ne uskotaan osaksi tulkitsijaa. Viestinnässä propositioiden pitää vastata kuuntelijassa totuutta arvoltaan, jotta ne voidaan hyväksyä ja omaksua osaksi omaa semantiikkaa.
Uskonnossa on propositioita, jotka ovat kuin mantroja. Ne toistavat itseään ja puolustavat omistajansa tai kulttuurinsa identiteettiä. Näin motivaatiopisteistä syntyy uskonnollinen kokonainen yksilön toimintaa ohjaava motivaatio- ja moraalisemantiikka. Jumala-piste saadaan liikkumaan kohti rakkauden suuntaa. Nällä rakennetaan uskonnollista merkitystä, joka liittyy ihmiseen, hänen tunteisiinsa ja kehoonsa.
Rakkaus on tunne, jolla on konkreettinen sisäinen olemus. Sillä on paikka kehon tiloissa. Kun tähän tunteeseen yhdistetään jumalan käsite, saadaan erityistä uskonnollista motivaatiopisteiden synnyttämää merkitystä, jossa jumala kulkee tarinana kohti rakkauden hyötypistettä. Nämä hyödyttävät molempia käsitteitä ja tekevät niistä voimakkaita. Tästä uskonnollisesta kielestä syntyy moniasteista toiminta semantiikkaa, kun abstrakteja merkityksiä ohjaavat propositiot asemoituvat tulkisijassa motivaatioiden tasoon.
Kun motivaatiopisteillä on suunta kohti yksilön ja yhteisön kokemuksia, syntyy laajoja tarinoita, joilla rakennetaan kokonaisia uskontoja ja niiden merkitysjärjestelmiä ja lopulta kulttuureja sekä valtioita, joilla on oma puolustusjärjestelmä. Kyse on kulminaatioista mielessämme, jolla hallinnoimme koko kulttuurin kerrontaa. Pisteiden liike ilmaisee minne suuntaan ollaan haluamassa ihmisen toiminassa. Motivaatiopisteet liittyvät ruumillisuuden kulttuuriin, tunteisiin, käsityksiin, ja rakentavat lopulta monimutkaisen käsitteiden ja kulttuurien todellisuuden.
Miten tulevaisuudessa on toimittava?
Jos sanoman vastaanottaja halutaan saada vakuuttuneeksi, motivaatiopisteiden pitää olla ensinnäkin hyväksyttyjä tai ei tietoisia, niillä tulee olla positiivinen suunta ja niiden tulee jatkaa kostruktiivista oppimista. Voimme mennä joihinkin valtioihin, jossa valtion propagandassa käytetään juuri tällaista kasautuvaa konstruktiivista mieliä kiinnostavaa feikki informaatiota, jossa isoilla motivaatioilla, kuten kansallisella identiteetillä, houkutellaan pienempiä, ei niin universaaleja, motivaatioita hyväksytyiksi. Tämä on propagandistista sisällön rakentamista, retoriikkaa väärillä vaikuttimilla.
Myös erityinen vaikuttaminen, jossa kuluttajan tunteita hämmennetään ja sekoitetaan salaliittoteorioilla tai demokratian vastaisilla sanomilla, on yleistynyt. Erityisen huonoa kohtelua ovat saaneet jotkut PSTD, traumaperäisen stressireaktion potilaat, joiden käyttäytymistä ja tunnetiloja on voitu triggeröidä tietyillä motivaatiopisteitä sisältävillä viesteillä. Lisäksi monet normaalitkin ihmiset ovat ehdollistuneet tietynlaiseen pakko-oireiseen käyttäytymiseen. Esimerkkejä on löytynyt mm. Tik tokin kaltaisista sosiaalisen median palveluista, jossa käyttäjän motivaatiot algoritmi tuntee tarkasti, jossa käyttäjän asenteita ja jopa fyysistä käyttäytymistä on mahdollista muuttaa hyvinkin radikaalisesti.
Sosiaalinen media on tarjoamassa juuri motivaatiopisteisiin liittyvää käyttäjää kiinnostavaa informaatiota. Se on erottanut ihmiset omiksi lahkoikseen ja ryhmiksi, joilla on oma kiinnostava sisältö. Tälläinen vaikuttaminen on lähtenyt niin voimakkaasti kierroksille, että joissain maissa on kielletty sanoja ja merkkejä pelkästään sen takia, että ne viestivät jotain negatiivista.
Tällaiseen ei saisi kielen käytössä mennä, vaan somealustojen ja viestinnän tavoitteena tulisi olla monipuolisuus, ja plastisuus, ns. ‘vapaan tahdon’ merkitysavaruus. Jos sisältö on liian vastakkain asettelevaa, joudutaan ääriaineksia karsimaan. Jos tällaiselle vastakohtien viestinnälle ei koskaan anneta avaimia alkuunkaan, ei poissulkemista läheskään niin paljoa tarvita. Tarvitsemme laajempia käsitteitä somealustojen tekstien analysointiin, ja voisimme kieltää erityisiä motivaatio asetelmia sanojen sijasta.
Kun rakennamme sosiaalisen median motivaatioiden varaaan, lisäämme päätöksenteon monipuolisuutta vaihtoehtojen suhteen. Ne ovat kuin kulttuuria, joka vahvistaa ja monipuolistaa “vapaata tahtoa”. Ihanteellista olisi myös säilyttää vahva yhteys semantiikkassa asioiden ja niitä markkaavien motivaatiopisteiden väillä, mutta varsinkin ideologisissa postauksissa, nämä eriytyvät ja muodostavat päällekkäisiä loogisesti ristiriitaisiakin ajatusketjuja. Tähän järjellisyyden säilyttämiseen tarvitsemme osaavia motivaatioita tunnistavia ihmisiä kuin järjestelmiäkin.
Lopuksi
Tarvitsemme käsitteitä, joilla luomme parempaa mediaympäristöä ja pystymme myös itse tarkkailemaan, miten meihin vaikutetaan. Jos luemme Sanna Ukkolan artikkeleita, ymmärrämme millaisiin kudelmiin hän on viestinsä ja tavoitteensa kätkenyt.
Hänen kirjoituksensa usein vetoavat tasapuolisuuden motivaatiopisteeseen, joka on lähellä liittymisen sosiopsyykkistä motivaatiota, ja on liikkeessä vasemmistolaisuuteen, joka ei kuitenkaan ymmärrä tasapuolisuutta oikein. Tämä asetelma ja motivaatioiden suhteet saadaan näyttämään siltä, ettei maassamme ole vääriä asenteita ollenkaan, muuta kun niissä tahoissa, jotka nostavat asiat esille ja aiheuttavat yleisössä epämukavuutta. Tasapuolisuuden motivaatiolla perustellaan vieraan, moralisoivan kannan pahuutta.
Esimerkki: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c13df0bf-4c00-44b7-bad2-d6971e0e8450
Kaikki lähtee sisältöön rakennettavista yhteyksistä, jossa motivaatiopisteet ovat keino vaikuttaa.
–––
Lähteet:
Neill, James. "What is motivation?." (2002). https://upload.wikimedia.org/wikiversity/en/6/6f/Lecture_MotivationEmotion_6slidesperpage.pdf
Edit: 30.5.2023 Kappaleita poistettu ja yksittäisiä lauseita korjattu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti