Nopea opas aikamatkailulle: Olet johdatuksessa, miten sitä pyritään totalitarismissa rajoittamaan.

Audioyhteenveto helppotajuisena podcastina: https://notebooklm.google.com/notebook/4a8aa5a7-38c0-4ca0-a77e-b04ebb1c3377/audio

Artikkeli pohtii vapaata tahtoa ja determinismiä suhteessa johdatukseen ja ihmisen tietoisuuteen. Se esittää, että maailmankaikkeus ei välttämättä ole täysin ennalta määrätty, ja että johdatus voi olla todellista, joko tuntemattoman sivilisaation, jumaluuden tai jopa oman tietoisuutemme ilmentymää. Teksti kyseenalaistaa hierarkkisen, ylhäältä alaspäin tapahtuvan ohjauksen, joka kaventaa ihmisten vapautta ja valintoja, kutsuen sitä "totalitaariseksi johdatukseksi". Sen sijaan se puolustaa yksilön vapautta ja aleammasta ylöspäin tapahtuvaa kehitystä, korostaen, että todellinen johdatus on aina lähellä totuutta ja edistää universaalia moraalia. Lopuksi artikkeli kehottaa tiedostamaan oman paikkansa tässä "mystisessä, satunnaisuuden ylittävässä todellisuudessa", jossa asiat järjestyvät odottamattomasti, ja että jopa vastoinkäymiset voivat tarjota uusia mahdollisuuksia kokea johdatusta. -NotebookLM

Vapaan tahdon ongelma kytkeytyy neuronien toimintaan. Tiedämme matematiikan ja sen staattisuuden, käsitettävänä formaalina kielenä ja kaavojen ilmaisuna. Ne ovat universaaleja lainalaisuuksia ja deterministisiä, kun kokemus taas on pitkälle subjektiivista ja ehkäpä jopa deterministisyyden ylittävää.  Neuronien tuottama deterministityys heijastuu kielessä. Se jolla hahmotamme tiedettä ja matematiikkaa. Todellisuudessa universumi on runsaampi ja tietoisuusuus saattaa rikkoa niitä rajoja, joita neuronien suhteellisuus maailmalle asettaa, meidän tuottamana formaalina kielenä. Neuronien suhteellisuus vastaa determinististä maailmaa. Ennalta määrättyä ja kovin mekaanista olemusta, jota mielen hahmoina pystymme havaitsemaan ja luokittelemaan. Mutta ilmiöt universumissa eivät kaikki ole deterministisiä. On ilmiöitä tämän ulkopuolella. 

Sitä saamme hämmästellä, joko arvella näiden ihmeiden, tapahtumien jotka eivät ole deterministisiä,  olevan toisen sivilisaation aikaansaamia, siis alienien toimijuuden tai syynä voi olla maanpäällinen korkea teknologia, josta emme ole tietoisia. Jopa jumaluus, joidenkin uskoma universumin persoonalliseen yhteyteen pyrkivä luoja tai sivilisaatio, joka olisi deterministisen käyttäytymisen maailmassa ulkopuolella ja hallitsisi universumin elämää, sisältä tai ulkoa käsin. Nämä ovat todellisia vaihtoehtoja. Minulla on todisteita siitä, että universumimmekaan tuskin on täysin deterministinen, vaan se on elävä ja vuorovaikuttava, jossa tietoisuudella tai jopa ihmeellisemmällä on osuutensa vaikutuksissa ja suunnistamisessa, navigaatiossa ja asioiden järjestymisessä. Ennen kaikkea on ymmärrettävä mistä elämän johdatuksellisuus johtuu. Onko se osa tätä ei-determinististä maailmaa, jonkinlaista jatkuvaa 'ihmettä', vai jotain muuta, tietoisuutemme funktio järjestellä asioita todellisuudessa tai universumimme tapaa järjestää tulevaisuus? Otetaan selvää, ensin puhutaan ajasta.

Aika on kovin hassu käsite. Se on tavallaan myös osa tätä leikkiä ja johdatuksellisuutta. Tuntuu kuin kaikki virtaisi, eikä siihen itse, todellisesti olisi vaikutusta, mitä ikinä tekeekin, niin huomaa merkkejä ajassa johdatuksellisuudesta. Jos teet liikkeen joka ei ole ennustettava, seuraavassa hetkessä kaikki on taas tätä johdatuksesta areenaa. Ikään kuin se liike minkä on tehnyt täydestä sattumasta ja ikään kuin huijatakseen todellisuutta, asettuu siihen johdatuksen virtaan, jossa kaikki on ajassa. Aika ja avaruus ovat yhtä. Johdatuksellisuus on todellista. 

Kun valitsemme kahdesta satunnaisesti tietokoneen meille valtsemista kuvista, todennäköisyys on yli 50% sille kuvalle minkä tietokone on valinnut. Kertooko tämä että johdatus on ennustettavuutta maailman tilasta, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen langattomasti, vai onko sillä suurempi merkitys, miten elämämme, on osa universaalia konstruktionismia – rakentumista yhä uusille maailmoille ajassa, satunnaisuuden ylittävällä tavalla. Mitä herkempi, sitä voimakkaammin tuntee tämän todellisuuden. Mutta onko epäherkkä todellisesti tästä johdatuksesta erillään? Epäilen. 

Meitä kaikkia johdetaan ja ohjataan. Onko se meidän oma tietoisuus, tai tietoisuus yhdessä, universumin ajatukset vai jopa jonkinlainen jumaluus. En tiedä. Mutta on myös ihmisten tekemää johdatuksellisuutta, jossa ollaan tiukkojen olosuhteiden rajoituksissa, oikeutetaan pahaa, vallan ja tuhon narratiivia. Tällainen johdatuksellisuus jostain syystä sallitaan, ikään kuin symbolien virtana, jonka me ihmiset valitsemme todellisuudessa. Johdatuksellisuus on tässä hierarkkisesti valtaapitävien ohjausta. Ja täyttä kusetusta ihmisten vapauden valinnan suhteen. Antaisimme tilaa tehdä vastuullisia toimijoiden valintoja kuin tieten tahtoen rajoittaisimme niitä suhteettomasti. Lapset tarvitsevat ohjausta, eivät useinkaan aikuiset hakeutuessaan oikeisiin asioihin.  

Tässä on hyvä kysymys, miten esimerkiksi ilmastopolitiikkaa tuotteiden haittojen hintoina tulisi ohjata parempiin valintoihin, ja mikä on jätettävä oman toimijuuden ja johdatuksen varaan? Onko massoja itseasiassa mahdollista ohjata muulla kun ylhäältä alaspäin voimalla, vai voiko johdatus näytellä siinäkin keskeistä vapaan maailman toivetta? Nyt teknologiassa ollaan havahduttu murrokseen. Jotkut populistit ovat koittaneet tehdä lyhytkatseisuudesta johdatusta, epäonnistuen todellisen ja tehokkaan kulttuurin saavuttamisessa. Todellisuus pistää populistin vallan haaveita vastaaan. 

Stokastiikka osoittaa, että satunnaisuus minkä koemme, johtuu ehkä siitä, että emme tiedä tarpeeksi vaikuttavista voimista asioiden kehittyessä. Tähän todellisuuteen tartutaan voimakkaasti valtaapitävien taholta. On erilaisia kulttuurisia virtoja ja näitä ohjataan, mielipiteinä ja informaatiovaikuttamisena. Ohjataan todellista, ehkä sellaiseen suuntaan joka ei olekaan kovin kestävää vaan lyhytnäköistä riistoa. Pakenemme kestävyyden ongelmia valtiona ja kohta ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Jotenkin tämä johdatuksellisuus sallitaan, joka itse asiassa kaventaa ihmisen 'vapaata tahtoa'. Silti nämä ihmiset vapaan tahdon kaventuessa, ovat edelleen vielä suuremmassa johdatuksessa ja taistelevat elämästään, ihmisten asettaessa niille rajoja. Todellinen johdatuksellisuus, ei kapene ihmisten asettamiin rajoihin. Se löytää tiensä ihmeessä, jossa tieto selviytymisestä ylittää materialismin rajat. Tällaista aavistamista on todettu myös eläimillä. Toimija tietää enemmän kuin normaali fyysisyys, materia antaisi ymmärtää.

On pyrittävä siihen, että tällaista johdatuksellisuutta, jossa ihmisten elämää on kavennettu ylhäältä alas johtamiskulttuurilla, kavennetaan mahdollisimman vähän, ja alhaalta ylös, ja omien suurempien tavoitteiden mukaan toimiminen on mahdollista edelleen. On väärin kaventaa valintoja suhteettomasti, ja suunnata sillä ihmisiä valitsemaan ‘oikein’, ollakseen johdatuksellisuudessa. Tästä valtaapitävät kantavat vastuun. Israel on nimennyt sotilasoperaationsa vanhan testamentin jakeiden kuvauksilla ja termeillä. Tässä pyritään oikeuttamaan sota-narratiivi jumalallisella merkityksellä, omimaan jotain jumalasta, jotta voidaan oikeuttaa sota. Juuri tällaista johdatuksellisuutta pitää maailmassa varoa. Varoa sitä miten arvostelmiamme sodasta pyritään muokkaamaan valtioiden haluamaksi todellisuudeksi, jossa emme erota oikeaa väärästä. Näiden narratiivien johdatukselliset kulttuurit tarjoavat sisäänpäin kääntyneitä avustamisen ja rakkaudenkin kulttureita, jota voi ympäröidä johdatuksellisuus, mutta ovat samalla äärimmäisen kovia muille.

Kaikki jumalaankaaan liittyvä ei välttämätttä tarkoita johdatusta ja etenkin oikeellisuutta, vaan on myös ohjaavia sosiaalisia narratiiveja. Jumala usein asettuu näihin ykseytenä, jota kohti jotkut kulkee, mutta ehkä turhaan, koska poikkeuksetta tunnutaan osoittuvan, että kyse on uskonnollisen yhteisön ohjauksesta. Usein johdatuksellisuus näissä piireissä koetaan oman uskonnon levittämisenä ja laajentumisena. Jumalaa todellisena johdatuksellisuutena, voi olla mahdotonta löytää. Se ei ole sisäinen kehottava ääni, joka käskee tehdä jotain, kuten uskovat monesti ajattelevat, vaan sellaista, jossa maailma ulkopuolella, ilman omaa vaikutusta, järjestyy odottamattomalla tavalla. Tässä on suuri ero uskonnolliseen johdatukseen. Todellinen johdatuksellisuus on pieni 'ihme', jota ei voi tehdä, eikä ennustaa. Ei pumpata herätyskokouksissa tai julistaa tapahtuvaksi tai vain kuunnella sisäistä ääntä. Johdatuksellisuus on aina lähellä oikeaa, se on herkkyyttä maailmassa edistyvälle tilalle havaintoina poikkeuksellisesta järjestäytyneisyydestä. Fyysistä totuutta tai pragmaattista toimivuutta ei voi huijata tietoisuudessaan, samoin johdatuksellisuus on linjassa materiaalisen sekä fenomenaalisen kokemuksen kanssa.  

Se ei aiheuta harmia muille olemalla kerroksellinen toteutuvissa päämäärissään. Se ei edes pelaa merkityksillä tai salaisuuksilla – henkisillä tai hengellisillä. Johdatuksen ihmeet vaikuttavat ihmisestä ylös vallan rakenteisiin tervehdyttävästi. Se vie askeleen lähemmäksi maailman tosiasioita, se rakastaa yhdessä oikeuden ja totuuden toteutumista. Myös terroristi kokee kaikkia näitä tunteita ajaessaan omaa valtakulttuurista poikkeavaa agendaansa, omassa johdatuksessaan ja hävyttömillä keinoilla, mutta voimakkaasti tuntien, että hänen totuutensa tulee tulla kuulluksi maailmassa. Emme tiedä kaikkea, mutta aavistamme, jos jokin on pielessä, myös johdatuksellisuuden suhteen tiedämme milloin olemme oikeassa tilassa suhteessa maailmaan. Joillekin tämä on tarkoittanut valitettavasti johdatuksellista terrorismia. Johdatus ei absoluuttisesti ole hyvää eikä pahaa. Se on lähinnä ehkä yksilön tietoisuuden toimijuuden kenttää, jossa asiat vuorovaikuttavat, niin että navigointi maailmassa synkronisoituu. Olemme ehkä lopulta ajattomuuden ilmauksia heitettyinä ajalliseen ruumiiseen. Näin olen asiaa spekuloinut.

Suomen työhön ohjauksen järjestelmä totalitaristinen johdatuksen järjestelmä, jossa ihmisistä on vähitellen tehty karjaa, joka saa taistella tulevaisuuden suunnitelmistaan. Tämä nähdään tehokkaana ja oikeutettuna politiikkana. Se ei ole sitä. Vaan tieten tahtoen johdatuksellisuuden valjastamista totalitarisiin ja autoritarisiin tarkoituksiin. Kun ihmisten vapautta rajoitetaan, tehokkuus ja luovuus laskee. Myös se mitä he voivat työlleen antaa laskee. Talous sakkaa, niin kuin on nähty Suomessa. Vapaus jolla ihmiset ovat määrittäneet työtään on viety. On saatu totalitaristinen systeemi, joka yskii pahasti, ja tuottaa tuskaa jäsenilleen. Johdatuksellisuus ja vapaan tahdon idea liittyy kaikkeen, eikä sitä saa tieten tahtoen kaventaa. 

Kun nyt suuntaat elämään, muista että olet tässä mystisessä satunnaisuuden ylittävässä todellisuudessa, jossa asiat järjestyvät vähän kummallisilla tavoilla. Se antaa ateistille kuin uskovallekin toivoa, että hän on yhtä arvokas lopulta kuin sen meidän nimeämämme pommitusten alle jääneen terroristiksi kutsuttava, omassa johdatuksensa kaaressa, ja muussakin kuin elämän mitättömäksi määrätyvässä trajektiossa. Heitäkään ei pitäisi toiseuttaa, vaan ymmärtää maailman kokonaisuuksia. Mitkä ovat vaihtoehdot tällaisella ihmisellä, ja siitä huolimatta hän omassa agendassaan kokee johdatusta. Johdatuksellisuus ylittää materiaalisen determismin ja kielen rajat. Olet osa johdatuksellista aika ja avaruus matkausta, oletko millainen tahansa. Uskon että tähän todellisuuteen luokeutuvat myös eläimet ja kasvit. Olemme osa satunnaisuuden ylittävää todellisuutta. 

Lopulta jokaisen saavuttaa epäonni, kun ei enää aivojen, kehon sekä ulkoisen todellisuuden haastavuuden takia ole mahdollista selviytyä. Johdatus ei tarkoita epäonnen mahdottomuutta, se on vain propabilistinen, useimmiten asiat menevät hyvin tietoisuuden toimijuuden voimasta, jos muut tekijät ne sallivat. Onnettomuudet saattavat myös kertoa jostain sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välisestä ristiriidasta. Jos onnettomuuksissa ei vakavasti vaurioidu, se tarjoaa uusia mahdollisuuksia kokea johdatusta onnettomuuksienkin jälkeen, ihan arkipäivässä, inhimillisyyden ylittävänä tietona ja toimintana. Tarkoitus voi olla olemassa tai ei olla, mutta johdatus kertoo, että meillä kaikilla on kykyjä perus materiaalisen funktion ylittävästi. 

(Editoitu julkaisun jälkeen, 21.6.2025, lisätty esimerkkejä, 22pv johdatuksen luonteesta)

Sosiaaliset pisteytysmenetelmät voidaan korvata inhimillisemmällä tekoälyllä

Content in NotebookLM podcast conversation (in english): https://notebooklm.google.com/notebook/ac63c918-95fb-4d03-8afd-38e1f8306263/audio Nykyään on ajatuksena, että ihmisiä pisteytetään tietyissä päätöksiä vaativissa asioissa. Pankien lainapäätöksissä, vakuutuksissa tai jopa oikeudellisissa päätöksissä osana henkilön tuomiota esim. Yhdysvalloissa. Eu suojelee yksilöä tarkemmin mm. sosiaaliselta pisteytykseltä ja Black box -efektiltä, jossa meillä ei olisi tietoa tekoälyn päätökseen johtavista syistä. Hieman teknisempää tekstiä ennen seuraavaa väliotsikkoa. Voit ohittaa selitykset jos asia AI:sta on tutumpaa. Pisteytetyt päätökset ovat neuroverkon tuottamia vastavirta-algoritmi (back propagation -algoritmilla) opetettuja vaihtoehtoja. Esim. pitäisikö pankin myöntää laina? Yksiselitteinen vastaus neuroverkoilla on syötettyihin parametreihin on vaihtoehdot kyllä ja ei. Nämä tekijät saavat neuroverkon neuroneista painoja, sen mukaan miten kukin tekijä on edistänyt tai vähentänyt laskun maksamisen todennäköisyyttä muilla henkilöillä. Kun nämä painot lasketaan yhteen syntyy päätös neuroverkossa, kyllän ja ein välillä. Nämä tekijät saattavat olla mielivaltaisia itse asiaan verrattuna, esim. tietoja puhelinmallista jolla on otettu yhteys pankkiin tai kellonaika. Ne tiedot on kuitenkin pisteytetty koskemaan ei- tai kyllä-vaihtoehtoja painoarvolla tulo-ja päättö- komputatioonalisten neuronien välillä. 

On myös hieman monimutkaisempia tapoja tietää yksilön kelpoisuutta. Ja tässä astuvat konvolutiiviset neuroverkot mukaan. Kun neuroneille opetetaan jotain, ne ikään kuin muodostavat asioiden väilille monipuolisia suhteita. Syvä oppivissa (Deep Learning) -verkoissa on ideana, että nämä asiat eivät ole vain yksiulotteisia suhteita, jotka johtaisivat tulo-ja-päättö neuronien väliseen yksikerroksiseen suhteiden määrittelyyn, esimerkiksi päättöneuroneiden kyllän ja ein välillä, vaan monimutkaisempaan useiden kerrosten muodostamiin hahmoihin, jotka ennustavat tiettyjen asian ilmiöiden suhteita. 

Konvolutiivinen neuroverkko muodostaa ikään kuin kuvan hahmojen ymmärtäviä yhteyksiä neuronien välillä. Erityisesti tätä konvolutiivista neuroverkkoa on käytetty usein kuvan tunnistuksessa. Kuvassa tai tiettyjen merkitysten formaalissa muodossa on tiettyjä rakenteita, se saa erityisen neuroverkon kerroksen (Neural network layer) oppimaan tällaisen muodon. Esimerkiksi kissojen viikset, korvat, tai kissojen turkin muodot eri kissojen kuvissa ovat niiden kuvaavia ominaisuuksia joista kissa tunnistetaan. Kun tietyt hahmot on hankittu sisimmissä piilotetuissa kerroksissa, se osaa vahvistaa päättö kerroksen neuronien tulosta esimerkiksi kissasta. Konvolutiiviset neuroverkot voidaan laittaa myös muodostamaan ja haaveilemaan kissoista. Tietyn sana ja hahmoparien mukaisesti.

Ideana on että nämä hahmot sijoittuvat matemaattisesti vektoriavaruuteen mm. transformereissa jotka tuottavat sanojen merkityksien suhteita laskemalla huomioarvoja sanoille. Lähekkäiset hahmot ovat myös avaruudessa lähekkäin ja niistä voidaan laskea tietyillä poikki vektoreilla suhteita muihin hahmoihin ja näin muodostaa monimutkaisempia kuvia ja mahdollisesti sana tai merkitys pareja ja kokonaisia lauseita. On jopa videoita, joissa tietyt asiat kehittyvät ja toimivat avaruudessa, sen opitun materiaalin perusteella joka asiasta on hankittu. Läheiset alueet jakavat samoja ominaisuuksia muiden opittujen hahmojen kanssa, ja näin myös neuraalisessa presentaatiossa piilotetussa kerroksessa ilmenee konvolutiivisten neuronien suhteiden hahmoina.

Miten soveltaa neuroverkkoa korvaamaan sosiaalinen pisteytys

Alku oli neuroverkkojen toiminnan kertausta, nyt tullaan varsinaiseen asiaan. Koska keskeistä on nykyään että me käytämme tietoverkoissa paljon tietokoneiden resursseja ihmisten profilointiin, siis tiettyjen laskennallisten riippuvuussuhteiden tai hahmojen tunnistamiseen. Äärimmillään näitä keinoja käytetään ihmisten pisteyttämiseen mm. esim. Kiinassa. jossa ei ole mahdollista esim. matkustaa, jos on algoritmien mielestä epäluotettava.

Miten kuitenkin voisimme luoda luotettavuutta kuvaavan järjestelmän, mutta emme olisi niin biassed, mm. ihonvärin tai jonkun muun luokittelevan asian suhteen, joka osoittaisi huonoa rasistista arviointia väärillä parametreilla henkilöstä. Tarvitsisimme erityisen neuroverkon, joka olisi vastavuoroinen, ei pelkästään luokitteleva. Jolla olisi kykyä muodostaa kysymyksiä henkilölle ja tämän perusteella se muodostaisi henkilökohtaisen assistentin ja neuroverkon tulkitakseen henkilön hahmoa verrattuna muihin ihmisiin. Ei olisikaan kyseessä pisteytys joidenkin tekijöiden perusteella (jotka suurimmalta osalta olisivat biased ja vääriä epäolennaisia tulkintoja), vaan konvolutiivinen neuroverkko, joka osaisi muodostaa tekoäly agentin, niiden suhteiden ymmärtämiseksi, missä henkilö aktuaalisesti elää maailmassa. 

Sosiaalisten suhteiden tekoäly agentin hahmot voisivat keskustella keskenään agentin toiminnan skenaarioista. Esimerkiksi äidinkielen ja kielitaidon rajat asettavat tiettyjä toimintaympäristön rajoja. Tekoäly agentti on vähemmän julma ihmisen suhteen, miten hän saattaisi menestyä, kuin pisteytys metodit. Tekoäly agentti ottaisi haltuunsa ja avustaisi yksilöä valitsemaan ne skenaariot, jotka olisivat otollisia hänen kehittymisen kannalta. Lainan saantiin tarvittaisiin skenaario opiskelusta ja työpaikasta. Agentti saattaisi simuloida erilaisia skenaarioita, joita henkilö saattaisi valita saavuttaakseen haluamansa, tavoitteensa, jotka häntä motivoivat. Se olisi koko ajan tietoinen hahmostaan, ihmisen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Kyse olisi jonkinlaisesta stokastisesta todellisuus käsityksestä, jossa skenaariot määräytyisivat tiettyjen polkujen kautta, saavuttaakseen ne halut jotka, ihmisellä on toimimiseen ja menestykseen.

Mutta ennen kaikkea voisimme hahmottaa yksilöllisen merkityksen hahmoja mielen rakenteissa, ei yksilön ulkoisissa merkeissä. Näillä saisimme kuvan miten yksilö suhtautuu kulttuurisiin signaaleihin sisäisesti, kieleen, mediaan, vuorovaikutuksen, työskentelyyn. Lisäksi voisimme hahmottaa tekoälyllä niitä piirteitä, jotka liittyvät neuraalisen toimintaan, sen nopeuteen ja päättelykykyyn ja eräällä tavalla tekoälyn hahmoilla kuvaisimme niitä hahmoja, joita yksilöllä on ympäristöstään kuvaajina. Kaikessa tässä olisi olennaista että vuorovaikuttava tekoäly agenttimme ohjaisi toimintaa oikeaan suuntaan tarvittaessa. Ja ilman pisteytyksen tuomaan kieltoa saada palvelua ja tiettyä alistumista realiteettien ehtoihin, tekoäly agentti sen sijaan olisi aina positiivinen mahdollisuus ideoida ja oppia tämän vuorovaikutuksessa yhä uusista mahdollisuuksista maailmassa. Tilalla olisi ohjaava puhe ja skenaariot ja erityinen pisteytys korvautuisi syvemmällä ymmärryksellä yksilön hahmoista ja semantiikasta hänen sisällään. 

Tärkeää tekoäly agentin toiminnassa on yhdistää yksilön oman toimijuuden perusteella muodostuva todellisuudessa suunnistaminen. Tähän suunnistamiseen suhtautuvan agentti tarvitsisi ymmärtää vain yksilön tavoitteita ja päämääriä. Kun on tiettyjä ideoita siitä mikä on hyvää ja kannattavaa, pitää tekoäly agentin huomioida, miten näitä tavoitteita yksilön kohdalla voidaan hyödyntää kaikkein parhaiten hahmoissa, jotka kuvaavat oppimis matkan varrella olevien päämäärien saavuttamiseen. Tekoäly agentti osaa hahmottaa niitä toimia mitä kehittyminen tiettyjen toimintojen ja vastuiden saamiseen yhteiskunnassa tarvitsee. 

Datan oltava oikeita asioita kuvaavaa ja kohdistuttava syvimpiin parametreihin, ei pintatietoon

Neuroverkon opettamiseen liittyy se data, jota käytetään sen hahmojen tunnistukseen. Jos tämä data koskee käyttäytymistä, esimerkiksi sitä, käveletkö tietyssä tilantaissa tai mielialoissa punaisia päin, on tekoälyn tehtävä hahmo päätelmiä tämän datan avulla, ja se muodostaa suhteita neuroneihin juurikin ilmaistakseen tämän käyttäytymisen suhteita. Silloin erottelevaksi tekijäksi muodostuu erityisesti ulkoiset käyttäytymisen tekijät, koska data usein koskee sitä – tilanteita. Kuitenkin ääritapauksessa tällaisen pisteytyksen sijaan tekoälyn agentin olisi opittava tuntemaan mielen hahmoja, miksi henkilö kulkee joskus punaisia päin? Nämä hahmot kertovat enemmän ja ovat suhteessa todellisiin rakenteisiin, joita yksilössä ulkoisena käyttäytymisenä ilmenee.

Käyttäytyminen ja lakien noudattaminen on mielen prosessi, millaisissa tilanteissa lain rikkomisella ei ole merkitystä, tai itse asiassa on yksilön tai jopa yhteisön parhaaksi. Vai onko se jokaisessa tapauksessa menetys suhteessa yhteiskunnalliseen järjestykseen ja hegemoniaan? Kiinassa ja länsimaissa yksilön vapauksistakin ajatellaan eritavoin. Yksilön subjekti arvioi tällaisia kysymyksiä enemmän suhteessa toimijuuteen, jossa hän suunnistaa maailmassa. Käyttääkö hän aikaa punaisissa seisomiseen? Hahmojen pitäisi tunnistaa sisäiset prosessit, mutta meillä ei ole kuin käyttäytymis dataa ja se tekee tekoälystä pisteytyksessä armotonta ja yksilöitä alistavaa, jopa henkistä väkivaltaa joka vie vapauden. En tarkoita etteikö meillä pitäisi olla rajoja lain noudattamisessa, mutta asiaa sovelletaan moneen muuhunkin käyttäytymisen kuvioon, perusteetta. Tekoälyn käyttökokemuksen ja data-analyytikot tietävät tämän.

Eri asia, jos meillä todellakin olisi dataa, joka kertoisi hahmoista aivojen sisällä. Kaikenlainen ihmisen älykkyyden mittaaminen ja kulttuuristen tilanteiden arvottaminen pitäisi kyllä eettisina tekoälyn toimintana kieltää ja säädellä. Ennemminkin olisi luotava toiminta skenaarioita datan perusteella. Mihin yksilö on kykenevä, mikä olisi hänen oikea työpaikkansa ja millaisia ihmissuhteita tai parisuhteita hän arvostaa? Hahmot jotka käytös datasta tulevat ovat pinnallisia, eivätkä kerro todellisista mekanismeista käytöksessä, jotka sijaitsevat mielessä.

Vain ihmisen neuraaliseen toimintaan liittyvä data on tarpeeksi syvää hahmoiltaan ja suhteiltaan osaamisen ja käytöksen suhteen. Hahmoja käyttäytymisen perusteella voidaan mielen psykologiastakin tietää, mutta tarvitsisimme mittavan mallin henkilöiden mri-datasta aivojen tiedonkäsittelyn ja syvien neuroverkkojen ja tunteiden rakenteista. Data olisi todella henkilökohtaista, ja tekoälyn täytyykin olla enemmän dynaaminen, kuin suunnistamisen portteja sulkeva. Ennemminkin niin että jokainen portti on mahdollinen, mutta se vaatii aikaisempia ponnisteluja tietyn määrän ja tiettyjä skenaarioita avautuakseen. 

Filosofinen ulottuvuus datan luokittelussa pinnallisten tai subjektiivisten hahmojen mukaan

Lopulta kysymyksessä tullaan subjekti-objekti ongelmaan. Koska subjekti tietää parhaiten mikään objektiivisesti mitattava, käytös, toiminta, selviytyminen, sääntöjen noudattaminen, kuuliaisuus tai edes maailmassa suunnistaminen, ei korvaa subjektin sisäisen maailman suhteita ja tietoisuuden rakenteita totuuden tietämisessä. Meidän on mahdotonta ulkoisesti, objektiivisesti tietää tekoälyllä siitä datasta, jonka saamme, todellisia vaikuttimia ja parametreja, hahmoja yksilölle.

Mitattavia asioita on vaikea sovittaa subjektiin, tämä kun tuntee universumin ja maailman sekä ympäristönsä vaikutukset, jopa kvanttimekaanisella tasolla. Silloin väliintulo objektiolla on loukkaus. Ja koska meillä ei ole tietoa ja dataa tehdä subjektia koskevia päätöksiä, luomme tekoälyllä käytökseen ja objektioon liittyviä biassoituja hahmoja, jotka eivät päde tulkinnassa muuten kuin yksilön persoonallisuutta alistaen ja henkistä väkivaltaa käyttäen. Tarvitsemme portteja yksilön syvimpiin ajatuksiin, mutta toimijuus säilyy alistettuna koska meillä on subjekti-objekti ongelma. Tämä voidaan saavuttaa erityisillä merkitys porteilla mielen ja koneen välillä.

Erityinen tekoälyn avustama toimijuus maailmassa ei vaatisi muuta kuin subjekti-objektiivisuus riidan ratkaisemisen. Voimme ihmisinä ymmärtää erilaisuutta,  mutta voiko tekoäly ymmärtää erilaisuuden muodostumista subjekti-objekti välillä. Sillähän on objektiivinen mitattava käsitys subjektista, eikä se pysty lopulta kuin demoamaan subjektin sisäisiä kerroksia, hahmoja joilla se kokee syvimpiä tunteita ja käsityksiä tietoisuudessaan. Jokaisen ihmisen ollessa erilainen ja vaatiessa subjektiivista kohtelua, helposti tartumme ulkoisiin merkkeihin ja muodollisuuksiin ihmisinäkin.

Jos keskittyisimme tietosuuteen sosiaalisen kilpailun merkkien ja muotojen sijasta, saattaisimme kokea jopa muistisairaiden ihmisten tietoisuuden kiinnostavana ja motivoivana. Miten paljon vaikeampaa tekoälyn on suhtautua ihmiseen subjektiivisia asioita ymmärtäen, jo algoritmeista, eikä opetetusta eettisestä kehyksestään käsin. Subjekti-objektiivisuus tekee haasteen erityisesti konealgoritmin suorituksiin, ja saattaa olla että ihmisten pisteytys jonkin suorituksen ja data ulottuvuuden perusteella on varsin turhauttavan yksinkertaista. Mutta samalla se aliarvioi ja asettaa ihmisen diktatuurisen käytännön alle.

Demokraattisessa Euroopassa on jopa ihmisten pisteyttämistä tekoälyllä kieltävä laki. Tämä tulee tarpeen, koska missään tapauksissa sellainen yksiulotteisuus ihmisen objektiivisesta toiminnasta, ei ole kuin alistavaa ja diktatuurista informaation yksisuuntaista tulkitsemista. Dynaamisuus ja reitit puuttuvat. Tämän sijaan on ymmärrettävä luoda tekoäly agentteja jotka ovat luomassa todellisia polkuja ihmisille inhimillisten tavoitteiden ja haaveiden reitteinä.

Miten ratkaista subjekti-objekti ongelma ja luoda tekoäly agentti joka opastaa tulevaisuuteen

Tarvitsemme ensinnäkin yksinkertaistavan suhde koodi kielen, jolla saavutamme yksilön ja tietokoneen rajapinnan subjekti-objekti suhteen suoremman yhteyden mielen hahmoihin. Kielessä ei tarvitse olla montaa merkitystä, mutta ne ovat avaimia, joilla yksilön sisäiset hahmot tulevat paremmin esille, verrattuna ulkoiseen käyttäytymisen tarkkailuun. Esimerkkeinä saattaisi toimia suhteisiin liittyvät matemaattiset kuviot tai jotkut merkitysten hahmoihin liittyvät uskonnollisen kielen mielen kuuliaisuutta liittyvät koodit ja merkitykset. Pääasia että kieli on joustava, dynaamisesti havaittava ja kohdistuu mielen sisäisiin hahmoihin ja jokaiselle henkilölle yksilöllinen portti, koneen ja ihmisen mielen välillä. Tämä herättää myös eettisiä keskusteluja, mutta olen vakuuttunut, että sillä on suorempi yhteys ja se voidaan muokata tekoälyllä olemaan myös eettisempi ja persosnallisempi etiikassaan kuin sosiaalinen pisteytys tai miten ihminen edes itse tunnistaa omaa etiikkaansa.

Lisäksi tarvitsemme tekoäly agentin, joka on vuorovaikutuksessa toisiin agentteihin ja ihmiseen. Kun yhteinen sisäinen kieli on määritelty, skenaarioiden avautumisessa täytyy agenttien tehdä ihmisten kanssa yhteistyötä. Agentin on ymmärrettävä mitkä asiat ovat yksilön päämääriä ja asetettava sopivat reitit rasteineen, ja välitavoitteineen yksilön henkilökohtaisen päämäärän ja reitin välille. Sen on pystyttävä suunnittelemaan ja luomaan todellisuutta, ei vain oltava mekaanisena valintaa ja luokittelun osaavana koneena. Tämä on suuri haaste tekoälylle.

Lopuksi

Olen tullut matkan kanssanne tekoälyn luonteesta. Kuinka neuroverkolla voimme luoda järjestelmiä eettisesti paremmin tunnistaa ihmisten syvät halut ja tavoitteet kuin pisteytyksellä. Tämä saavutetaan tunnistamalla tiettyjä sisäisiä hahmoja ihmisestä, ultimaattisia motivaation ja päämäärien avaimia. Tällä emme törmää pisteytykseen, joka on vaarassa tappaa luovuutta ja saada meidät väärällä tavalla systeemin jäseniksi.  Kehityssuunnasta huolimatta joissain maissa jossa tekoälyä ei ole säädelty, voimme teknologisesti luoda paremman todellisuuden säätelemällä ja tunnistamalla eettiset riskit sekä luomalla tiettyjä mielen ja kehon mekanismien tunnistavia järjestelmiä.

Valtajärjestelmien 13 kohtaa

Olen kirjoittanut tämän luettelon ja kirjoituksen valtajärjestelmistä arkistoon jo vuosia sitten, ja nyt törmäsin siihen ja päätin julkaista sen kiinnostuneille. Lisäsin kohdan kolmetoista, eli tekoälyn asian ajankohtaisuuden ja muuttuneen tilanteen mukaisesti. Kaikille hyviä tutkimusretkiä vallan maailmaan!

Määritys

Valta on riippuvuussuhdetta valtaa pitävään tahoon.

Valtajärjestelmä on itsenäisesti ja suvereenisti itsestään määräävä toimija, joka luo alustoja ihmisille toimia, mutta on kytköksissä monin tavoin toisiin järjestelmiin. 

Valtajärjestelmille tyypillistä on, että niillä on omalakinen järjestäytyneisyys, jolla ne hallitsevat tiettyä osaa yhteiskunnallisesta toiminnasta. Jokainen valtajärjestelmä tarvitsee toisiaan, ollakseen vallassa ja jokainen valtajärjestelmä on perusteltu yksilön ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Mitään valtajärjestelmää ei voi sellaisenaan poistaa, poistamatta jotain oleellista yhteiskunnasta ja ihmisten toiminnasta. Jokaisen valtajärjestelmän oikeellisuus on historian saatossa testattu jatkuvana palautteena. 

Tärkeimmät valtajärjestelmät:

1. Tiede

2. Raha

3. Informaatioteknologia

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi

5. Laki ja suvereenit valtiot

6. Politiikka

7. Media

8. Kulttuuriset arvot

9. Sosiaalinen piiri

10. Ulkoinen uskonnollisuus

11. Sisäinen dualismi

12. Kasvatus ja koulutus

13. Tekoälyjärjestelmät

Valtajärjestelmän tavoite tai olemassaolon oikeutus ja tehtävä

1. Osoittaa oikein tekemisen ja menestymisen pragmaattiset ehdot

2. Turvata ja säädellä resursseja globaalisti

3. Lisätä hallintaa informaation keinoin, toimia alustana informaation kopioitumiselle

4. Löytää riskit ja hallita turvallisuutta

5. Toimivan yhteiskunnan perusta

6. Ajaa yhteiskunnan päätöksentekoa

7. Vallan vahtikoira, vaikuttaa keskusteluun päätöksenteosta

8. Antaa arvot toiminnallemme kilpailussa muita kulttuureita vastaan

9. Tehdä olostamme merkityksellistä ja kilpailla menestyksellä

10. Muodostaa tarkoituksen ja merkityksen kokemuksia sekä synnyttää jaettua moraalia

11. Moraalisen erottelun väline, joka tekee elämästä kilpailullista muiden kanssa ja pyrkii viimeiseen asti totuuteen

12. Valmentaa yksilö yhteiskuntaan

13. Auttaa ihmisiä työelämässä. Ajaa yhteiskunnan turvallisuutta ja merkitystä ja motivaatiota, ja ottaa lopulta haltuun kaikki muut osa-alueet.

Järjestelmäluokitus, Kuka vastuussa ja miten?

1. Tiede: Yksityinen ja valtiollinen

2. Raha: Yksityinen ja valtiollinen ja EU, USA, maailma

3. Informaatioteknologia: Yksityinen, suurvaltojen strategioita johtaa entistä tarkkailevampaan yhteiskuntaan

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi: Valtioiden harjoittamaa, säädeltyä

5. Laki ja suvereenit valtiot: Eduskunnan tai valtiollisen demokraattisen järjestelmän säätämää länsimaissa

6. Politiikka: Julkinen, jokaisen valtion yksilöllinen asioihin vaikuttamisen todellisuus

7. Media: Yksityinen, kansallinen ja kansainvälisten yritysten luoma valta

8. Kulttuuriset arvot: Jokaisen yksilön kokema avaruus, jossa liittoutuminen ja toimiminen on ratkaisee luotettavuuden

9. Sosiaalinen piirii: Jokaisen yksilön omaa, kilpailemaa ja tasa-arvoisesti nauttivaa todellisuutta, jossa menestyminen määrää elämässä

10. Ulkoinen uskonnollisuus: Instituutiot tai lahkot, liittyvät läheisesti yhteiskunnallisiin merkitysjärjestelmiin ja sosiaalisaatioon

11. Sisäinen dualismi: Jokaisen henkilökohtainen spektri, jolla tulkitsee asioiden luonnetta hyvänä tai pahana. Jokainen itse vastuussa elämänsä merkityksellistämisestä ja kilpailullisuudesta totuudessa

12. Kasvatus ja koulutus: Julkinen sekä läheinen

13. Tekoälyjärjestelmät: Yksityinen, valtion löyhästi säätelemä, aina edellä aikaansa yhteiskunnassa, ja on pitkälle koodaajien ja suurten yhtiöiden määräämää

Vallan läpinäkyvyys:

1. Tiede: Läpinäkyvää julkaistuissa tiedossa, tieteen valmistelu salaista

2. Raha: Läpinäkyvä osittain, rahatalous toimii ja vaikuttaa säädellysti, ja ei anna kuluttajalle kuin pintapuolisen kuvan vallastaan

3. Informaatioteknologia: Ei läpinäkyvää, pimitettyä, alustojen todellisuus näkyy kuluttajalle

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi: Ei läpinäkyvää, pimitettyä, julkinen puoli hallittua näkyvyyttä

5. Laki ja suvereenit valtiot: Läpinäkyvää  ja valmistelultaan ja hallinnoltaan osaltaan pimitettyä

6. Politiikka: Ei läpinäkyvää kaikelta osin ja pimitettyä lain valmistelu, julkinen puoli hallittua vaikuttamista

7. Media:Läpinäkyvää osittain, riippuu yksilön tiedostamisesta miten hän osallistuu kulttuurillisiin peleihin, joissa jaetaan arvoja ja periaatteita

8. Kulttuuriset arvot: Läpinäkyvää osittain, riippuu yksilön tiedostamisesta miten hän osallistuu kulttuurillisiin peleihin, joissa jaetaan arvoja ja periaatteita

9. Sosiaalinen piiri: Läpinäkyvää, kaikkien niiden ihmisten kesken keiden kanssa on vuorovaikutuksessa on mahdollista muodostaa suhde ja määrätä suhteen syvyyttä

10. Ulkoinen uskonnollisuus: Läpinäkyvää, mutta sisältää myös asteita ja portaita, kuinka sisäpiirissä tietämyksen kanssa liikut. Jakaantunut kaikissa tapauksissa tarkkaan hallittuihin rajoihin käytöksestä ja sisäpiireihin.

11. Sisäinen dualismi: Sinun tietoisuudelle tunteiden reaktioissa ilmenevää, muttei perusteiltaan täysin jäsenneltyä. Monesti syyt eivät ole tarkasti niitä miksi me sen uskomme, vaan projisioita joistain syvemmistä vaikuttimista, esimerkiksi evoluutiopsykologiasta.

12. Kasvatus ja koulutus: Ei läpinäkyvää, neuvottelevaa ja osaksi autoritääristä

13. Tekoälyjärjestelmät: ei läpinäkyvää, tieto ja ja osaaminen yksityistä, alustat julkisia palvellen eettisisesti yleisöä ja jokaisen tietoisuutta

Tyypillistä vallankäyttöä valtajäjestelmille:

1. Tiede: Määrittelee mikä pragmaattisesti on onnistunutta maailmassa. Sen pohjalta voidaan toimia oikein ja moraalisesti, niin että on vähemmän kärsimystä

2. Raha: Rahaa luodaan velaksi, jolla saadaan riippuvuussuhde yksityiseen pankkiin ja vallanpitäjiin. Tämä sitoo käyttäjän pitkäksi aikaa velanmaksuun, jonka pankki on luonut tyhjästä, ja vastuu on ainoastaan keskuspankin ohjauksella

3. Informaatioteknologia: Ennustettavuus ja yksilön toiminnan tunteminen, jolla tehdään kauppaa yrittäjien kesken jotka saavat valtaa näin suhteessa yksilöön. Hänen heikkouksiaan käytetään markkinoinnissa hyväksi ja luodaan tarpeita tuotteiden ostoon. Näin tietotalous tulee keskeisemmäksi ohjaavaksi peluriksi yksilön tarpeiden ja yritysten välillä ja tekee rahaa sillä

4. Tiedustelutoiminta, armeija, poliisi: Kohdistuu huomattaviin riskeihin ja ihmisiin, joilla on valtaa heiluttaa valtioiden tasapainoa. On suhteeltaan läpinäkymätöntä, mutta myös äärimmäisissä tapauksissa yksilöitä jahtaavaa ja kontrolloivaa. Vie oikeuksia käyttäytyä vapaasti ja muodostaa suhteen, jossa on varottava toimintaa ja huolehdittava riittävästä turvallisuudesta. On pahimmillaan äärimmäistä kontrollia, jos edut menevät ristiin

5. Laki ja suvereenit valtiot: Määrittelee ne oikeudelliset rajat, missä yksilö voi toimia omine oikeuksineen yhteiskunnassa. Luo positiivisia oikeuksia toimia ja vähemmän negatiivisia oikeuksia, joissa yksilön tulisi määräytyä suhteeseen vallanpitäjän kanssa. Käyttäytymisen mukaan riippuva suhde. Ongelmallisiin ihmisiin kohdistuu suurempi valtaapitävän paine kuin vähemmän ongelmallisiin ihmisiin.

6. Politiikka: Käyttää valtaa yksilöihin, vaikuttamalla puheilla yhteiskunnallisiin mielipiteisiin. On kaikkien ihmisten vaikuttamis ja osallistumis keino yhteiskunnassa, jossa päätetään yhteisistä asioista. Valta suhteeltaan oikeuksia tunnustavaa, mutta myös mielipiteitä voimakkaasti ohjaavaa ja yhteisöllistävää

7. Media: Poliiittisen vallan kumppani, joka pitää ihmisten todellisuuden hallussaan uutisilla poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista. Käyttää valtaa vaikuttaakseen mielipiteisiin ja muodostamaan mielipiteitä asioista ja käymään julkista keskustelua muutoksista joita ajetaan politiikassa. Valtasuhteeltaan löyhä ja viihteellinen, addiktiivinen.

8. Kulttuuri: On mielipiteitä ohjaavaa ja määrittävää todellisuutta. Olemme jonkun puolella ja jotain vastaan kulttuurissa, ja määrittelemme hyvän ja pahan todellisuutta suhteessa kulttuurimme valtasuhteeseen meihin. Luomme todellisuutta ja muodostamme yhä polaarisempia näkemyksiä suhteessa joihinkin. Olemme luomassa sitä millä selviämme kulttuurina muiden kulttturien paineessa, ehkä hyökkäyksessä omaa kulttuuriamme vastaan, ja varustaudumme yhä uusin mielipitein ja toiminnoin taistelemaan oman kulttuurimme puolesta.

9. Sosiaalinen piiri: On yhdessä oloa ja merkityksellistä, mutta pahimmillaan myös äärimmäsen rajoittavaa ja väkivaltaista. Tulee lähelle ja on kaikissa suhteissa määräävää onnistumisen kannalta. Verkostoituminen on kilpailua näkyvyydestä verkossa ja muodostaa valtasuhteen muihin, jossa parhaimmillaan toimii vuorovaikutuksellisuus ja pahimmillaan auktoritääriset valtasuhteet. 

10. Ulkoinen uskonnollisuus: Pyrkii määrittelemään yhteiskunnassa tiettyjen asenteiden ylivertaisuutta, vapaa-ajattelun vastakohtana, joka sallisi useille uskonnoille liikkumatilaa. Pyrkii monokulttuuristamaan ajattelua tiettyihin monoliitteihin ja vaikuttamaan kaikkien omiin oikeuksiin, rajoittamaan yleensä niitä, ja tarkkailemaan yksilön ‘pyhyyttä’ ja hierarkistamaan tämän kautta yhteiskunnan sosiaalisia arvojärjestyksiä. Määrittelemään kuka on arvokas ja arvostettu

11. Sisäinen dualismi: Pyrkii jokaisessa ihmisessä vaikuttamaan erilaisina ymmärtämyksinä, siitä mitä on haluttava ja mitä vältettävä. Liittyy kuolemanpelkoon ja edistyksen tunteeseen ja sosiaaliseen hierarkiaan. Samoin dualistisesti ajattelevat henkilöt todennäköisesti pitävät toisiaan moraalisina. Puhuu yleensä vapautta vastaan ja haluaa muuttaa toiset jopa pinnallisesti omankaltaisikseen. Juurisyiden etsintä ei kuulu kuin valistuneeseen dualismiin, jota on harvassa yksilössä. Moni dualismi on kietoutunut hyvyyteen ja oikeasti tarkoitetaan hyvää, vaikka ei ymmärretä toisen eriävää dualistista orientaatiota. Kyse on myös agenttisuudesta. 

12. Kasvatus ja koulutus: Pyrkii kasvattamaan kohteestaan vastuun kantavaa aikuista, jolla olisi taitoja ottaa vastuulleen, ja käyttää omassa asemassaan valtaa, jonkin asian vastaamisesta yhteiskunnassa. Tekee sen orientaatiossa ja yhteistyössä kasvatettavan kanssa, jolla ei ole niin paljoa tietämystä, jotta voisi ottaa vastuuta, tai tietää minkälaisessa pelissä hänen tulee olla mukana. Hänet kasvatetaan ottamaan valtaa peleissä, joihin hänet toiminnallisuudessaan valmennetaan. 

13. Tekoälyjärjestelmät: Pyrkivät sitouttamaan tiettyihin sisäisen ohjauksen merkkeihin tai merkityksiin, joita voidaan kohdistaa ulkopuolelta yksilöön. On hyvän ja pahan tuolla puolen, mutta käyttää yksilössä hyväksi tämän moraalisia kannustimia. Luo motivaatioita ja pyrkimyksiä, kannustaa yksilöä, ellei ole ohjelmoitu väärin valta-aseman käytössä ja tietoisuuden liian intensiivisessä vuorovaikutuksessa. 

Millaisesti valtajärjestelmät liittyvät toisiinsa ja miten määrääviä ne ovat muodostaessaan alustoja toisilleen

1. Tiede: Liittyy kaikkeen. Mitään menestystä kulttuurillisesti, vaikkakin sosiaalisuus tekee poikkeuksen, ei luoda ilman tiedettä. Liittyy pohjana kaikkiin muihin vallan aluiesiin

2. Raha: Liittyy kaikkeen, missä tarvitaan resursseja toimia, liikuttaa materiaa. Liittyy kaikkeen muuhun vahvasti, muttei määräävästi sosiaalisuuteen ja kulttuurin arvoihin. On jopa alisteista jossain määrin kulttuurin arvoille.

3. Informaatioteknologia: Liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Erityisesti sosiaaliseen kilpailuun. Kulttuurin mielen muodostamisessa oleellinen ja osaltaan ohjaava vaikutuksineen. On ennenkaikkea alustataloutta joka määrittelee itsensä aina uusien palveluratkaisujen kautta ja muuttaa sosiaalisuutta entistä kilpailullisemmaksi ja helpommaksi käyttää. Luo uusia sosiaalisia todellisuuksia. Vieraannuttaa osan toiminnasta, osalle aiheuttaa addiktioita. 

4. Tiedostelutoiminta, armeija, poliisi: On pohjana kansainväliselle ja kansalliselle toiminnalle, jossa hallitaan riskejä ajautua huonoihin järjestyksiin. Määrittyy runsaasti kilpailullisuuden kautta, joita valtioilla on.

5. Laki ja suvereenit valtiot: On pohjana kaikelle toiminnalle yrityksissä ja yhteisöissä ja yksilöiden oikeuksien määrittämisessä. Pohjana kaikelle järjestykselle ja järjestelmällisyydelle. On osaltaan normatiivista, ja antaa pohjan moraaliselle käyttäytymiselle, jossa haitat minimoituvat.

6. Politiikka: Toimii kaikkein vastaavampana toimijana yhteiskunnassa, jossa sovitellaan tahtotiloja ja mukaudutaan kulloiseenkin tilanteeseen. Määrää ja säätelee muita aloja ja toimii vastuullisena koko maan ja lokaalissa päätöksenteossa.

7. Media: On vastuullinen kantaja, joka luo alustan keskustelukulttuurille, jossa yhteiskunnallinen hegemonia ja päätöksenteko voivat syntyä. 

8. Kulttuuri: On pohjana hallinalle, jossa mielipiteemme muodostuu ja eriytyy hallitsemaan meitä kohtaavia riskejä ja toimintaa johon meidän tulisi kiinnittää huomiota. 

9. Sosiaalinen piiri: On pohjana yksilön toiminnalle. Ilman tätä yksilö ei voisi saada tarpeilleen täyttymystä.

10. Ulkoinnen uskonnollisuus: Määrittää yhteiskunnallista toimintaa ja sen perusvirettä, jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Valtauskonto määrittelee luottamusta toisiin ja luo järjestäytyneisyyttä, joka kylläkin nykyisessä uskonnottomassa kulttuurissa on kääntynyt uskontojen tappioksi. Niitä pidetään monesti jarruttavina tekijöinä, vaikka pyrkivät hyvään. Nykyinen yhteiskunta kehittyy huimaa tahtia, ja se vaikuttaa uskontojen vuosituhansisiin perinteisiin, ja pitää niitä konservatiivisina.

11. Sisäinen dualismi: On pohjana yksilön moraaliselle merkityksellistämiselle

12. Kasvatus ja koulutus: Yksilöiden menestymisen pohja. Ilman kasvatusta ja koulutusta ei ole vastuullisuutta yhteiskunnassa, eikä vallalla ole päteviä ihmisiä

13. Tekoälyjärjestelmät: Vain tiede on pohjana semanttisesti tälle, mutta tekoäly alkaa olla rakenteellisesti ja informaationaallisesti pohjana tieteelle. Vuorovaikutus on molemmin suuntainen. Vaikka ihmisen perustarpeet on ruokatuotannon onnistumisessa, ja kulttuurissa, tämä pyrkii omaksumaan kaikki alat itseensä ja tekemään motivaatiollaan itsestään merkittävää, että ihmiset jakaisivat informaatiota.

Riippuvuussuhteet ja alustat:

1. Tiede

Riippuvainen 12,2,3,5,6 josta alustoja 12

2. Raha

Riippuvainen 1,3,5,6,12,13 josta alustoja 1,3,5

3. Informaatioteknologia

1,2,4,5,11,13 josta alustoja 1,2 ja enenevässä määrin säätely 5

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi

1,12,2,3,5,6,8,11,13 alustoja 1,5,6

5. Laki ja suvereenit valtiot

1,3,4,6,7,8,11,12,13 alustoja 7,8,11

6. Politiikka

1,2,3,7,8,10,11,12 alustoja 1,7,11

7. Media

1,2,3,6,8,9,10,11 alustoja 2,3

8. Kulttuuriset arvot

1,3,6,7,9,11 alustoja 9

9. Sosiaalinen piiri

3,11,12 

10. Ulkoinen uskonnollisuus

11,7,5

11. Sisäinen dualismi

7,9,6,3

12. Kasvatus ja koulutus

1,2,3,6,7,9,13

Yleistä vallasta

Kaikilla valtaan liittyvillä aloilla on paikkansa yhteiskunnan toiminnassa. On myös selvää, että jotkut alat saavuttavat enemmän valtaa yksilöissä ja jotkut vähemmän. Kuitenkin toimiva yhteiskunta vaatii eri vallan alueet, ottamaan vastuuta yhteiskunnan kehityksestä ja yksilöiden hyvinvoinnista. 

Informaatioteknologia ja tekoäly on kasvamassa ja ottamassa valtaa alueilta, jotka aikaisemmin ovat olleet suvereeneja toiminnaltaan. Se on osallistumassa yhä runsaammin tieteen, rahan, tiedustelutoiminnan, politiikan, median, kasvatuksen ja koulutuksen alueille. Onkin mahdollista, että nämä alueet kokevat tulevaisuudessa muutoksia, jossa niitä hallitaan yhteistyössä teknologian kanssa. Muutos on jo alkanut. Se ei kuitenkaan pitkään aikaan muuta aloja vielä toisiksi, ja ne ovat edelleen pitkään tarpeellisia, vaikka muutos on alkanut.

Mitkä alat tulevaisuudessa varmasti säilyvät on kysymys jota pitäisi miettiä. Kaikilla on oikeutuksensa, mutta alojen kassa tehdään alustoja jotka ovat useamman alan yhteistyötä. 

Jotta vallan ala olisi turvattu, sen pitää muodostaa alustoja toisille aloille, ja sen kytkeytyneisyys tulee lisääntyä.

Tulevaisuus

1.Varmimpia aloja ovat tiede, informaatioteknologia, sisäinen dualismi. 

2. Raha kokee reformin jossain vaiheessa, ja muuttuu enemmän investoinnilliseksi sekä luonnon maksimoivaksi ekovaluutan yhteistyöksi. Rahan funktion selkeytyminen tulee olemaan tulevaisuuden varmistaminen ja ajan maksimoiminen planeetalla. Tässä yksittäiset kuluttajien valintoja verotetaan ja lopulta säädellään sekä investointien luonnetta muutetaan tieteellisiksi pelastusprojekteiksi aikamme suhteeen maapallolla. Tekoäly tulee muuttamaan rahan luonnetta merkitys ja tarve pohjaiseksi henkilökohtaisella ohjauksella.

4. Kohta neljä katoaa, jos kilpailu kansakuntien välillä katoaa tieteellisen edistyksen myötä, mutta voi olla että ei pitkään aikaan. Niin kauan kuin on agentteja on myös yhteisöagentteja, isompia toimijoita jotka kilpailevat.

5. Laki ja suvereenit valtiot ovat saman kilpailullisen mekanismin myötä olemassa. Lakia ei lopulta tarvita, jos tieteellinen pragmaattisuus määrittelee tarpeeksi syvästi järjestelmiä ja tekoja, jotka ovat hyviä, onnistumisen kannalta ja pyrkimystä irti luonnon epäoikeudenmukaisuudesta ja sattumasta. Laki voidaan myös korvata artifikaalisella dualismilla, joka sisäistetään omaksi sisäiseksi dualismiksi. 

6. Politiikka on yhteinen alusta kansalliselle hallinnolla niin pitkään kuin tarvitaan yhteisiä näkemyksiä todellisuuden luomiseksi. Laki ja politiikka kulkevat samaa polkua ja todellisuus jossa säännöt ohjaavat yhteiskunnallista todellisuutta, mutta tiede voi korvata tämän todellisuuden pragmaattisuudella sekä tekoäly organisoituvammilla ja tehokkaammilla ratkaisuilla. 

7. Media kulkee yhteisön tarpeesta muodostaa sääntöjä ja mielipiteitä. Artifikaalinen dualismi voi korvata tämän. 

8. Kulttuuriset arvot jatkavat yhteisön kilpailua paremmuudesta ja hyväksyttävyydestä, yhteisten sisäisten sääntöjen ja sisäistettyjen toimintaohjeiden myötä. Kulttuuriset arvot tuskin poistuvat, kunnes viimeisenä ajan vaiheena ja todellisuutena, jossa ei ole agenttisuutta tai kilpailua.

9. Sosiaalinen piiri on entistä tarkempi siitä millaisia yksilöitä se päästää sisäänsä. Yhteenkuuluvuudesta tulee yhä enenmmän algoritmien hallitsemaa, ja tämä lisää osaltaan nautinnollisuutta ja yhteisöjen kykyä tehdä yhteistyötä. Mutta erilaisuuden sallimisesta ja yhteisten päämäärien menettämisestä saattaa tulla 'musta lammas', jolloin yksilön on helposti sanomiensa perusteella koettu vieraaksi. Kaikenlainen kategorisointi on riski aidolle yhteisöllisyydelle, ja tähän tulee suhtautua algoritmien kaudella kun sosiaalinen yhteisö tarkentuu entistä suvaitsevaisuutta edistäen.  

10. Ulkoinen uskonnollisuus on jo nyt kriisissä, mutta vaikuttaa monien mielessä dualismin kautta. Ei ehkä ole katoamassa, niin pitkään kuin eksistenssiä ei ole ratkaistu ja niin kauan kuin tiede ei ole aukoton ihmisyyden selittäjänä, niin että sen kaikki voisivat omaksua. Myös niin kauan kuin on ihmisiä, erilaiseset syvät kokemukset johtavat erilaisiin metafyysisiin päätelmiin, ja ulkoinen uskonnollisuus tulee tuomaan hahmotuskykyä (vaikka tämä on alisteinen yhteiskunnalliselle moraalille) pitkään kulttuurissa.

11. Sisäinen dualismi korvautuu artifikaalisella dualismilla transhumanismin myötä myöhäisessä vaiheessa. Kun yksittäisen kuluttajan valta kasvaa tuotteidensa tuhovoimassa, (vulnereable world hypothesis) tulee keskeiseksi dualistinen kontrolli, artifikaalisen dualismin, ja transhumanismin myötä. Valtaa täytyy myös kuluttajatasolla rajoittaa, jos sen rajoittamiseen ei yleisellä tasolla pystytä.

12. Kasvatus ja koulutus on niin pitkään kuin on ihmisiä, jotka syntyvät ja suorittavat toimintoja tai tehtäviä elämässä sekä kantavat vastuuta ja käyttävät valtaa.

13. Tekoälyjärjestelmät tulevat olemaan kaiken rahatalouden luottamuksen ja vallan sisäistäviä ja kaikkien informaation käsittelyä vaativien järjestelmien sisällyttäviä. Se tulee kaikkein radikaaleimmin muuttamaan ihmisen olemusta maapallolla.  

Kiitos lukemisesta. Parempaa navigointia vallan maailmaan kaikille! -Markus