Valtajärjestelmien 13 kohtaa

Olen kirjoittanut tämän luettelon ja kirjoituksen valtajärjestelmistä arkistoon jo vuosia sitten, ja nyt törmäsin siihen ja päätin julkaista sen kiinnostuneille. Lisäsin kohdan kolmetoista, eli tekoälyn asian ajankohtaisuuden ja muuttuneen tilanteen mukaisesti. Kaikille hyviä tutkimusretkiä vallan maailmaan!

Määritys

Valta on riippuvuussuhdetta valtaa pitävään tahoon.

Valtajärjestelmä on itsenäisesti ja suvereenisti itsestään määräävä toimija, joka luo alustoja ihmisille toimia, mutta on kytköksissä monin tavoin toisiin järjestelmiin. 

Valtajärjestelmille tyypillistä on, että niillä on omalakinen järjestäytyneisyys, jolla ne hallitsevat tiettyä osaa yhteiskunnallisesta toiminnasta. Jokainen valtajärjestelmä tarvitsee toisiaan, ollakseen vallassa ja jokainen valtajärjestelmä on perusteltu yksilön ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Mitään valtajärjestelmää ei voi sellaisenaan poistaa, poistamatta jotain oleellista yhteiskunnasta ja ihmisten toiminnasta. Jokaisen valtajärjestelmän oikeellisuus on historian saatossa testattu jatkuvana palautteena. 

Tärkeimmät valtajärjestelmät:

1. Tiede

2. Raha

3. Informaatioteknologia

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi

5. Laki ja suvereenit valtiot

6. Politiikka

7. Media

8. Kulttuuriset arvot

9. Sosiaalinen piiri

10. Ulkoinen uskonnollisuus

11. Sisäinen dualismi

12. Kasvatus ja koulutus

13. Tekoälyjärjestelmät

Valtajärjestelmän tavoite tai olemassaolon oikeutus ja tehtävä

1. Osoittaa oikein tekemisen ja menestymisen pragmaattiset ehdot

2. Turvata ja säädellä resursseja globaalisti

3. Lisätä hallintaa informaation keinoin, toimia alustana informaation kopioitumiselle

4. Löytää riskit ja hallita turvallisuutta

5. Toimivan yhteiskunnan perusta

6. Ajaa yhteiskunnan päätöksentekoa

7. Vallan vahtikoira, vaikuttaa keskusteluun päätöksenteosta

8. Antaa arvot toiminnallemme kilpailussa muita kulttuureita vastaan

9. Tehdä olostamme merkityksellistä ja kilpailla menestyksellä

10. Muodostaa tarkoituksen ja merkityksen kokemuksia sekä synnyttää jaettua moraalia

11. Moraalisen erottelun väline, joka tekee elämästä kilpailullista muiden kanssa ja pyrkii viimeiseen asti totuuteen

12. Valmentaa yksilö yhteiskuntaan

13. Auttaa ihmisiä työelämässä. Ajaa yhteiskunnan turvallisuutta ja merkitystä ja motivaatiota, ja ottaa lopulta haltuun kaikki muut osa-alueet.

Järjestelmäluokitus, Kuka vastuussa ja miten?

1. Tiede: Yksityinen ja valtiollinen

2. Raha: Yksityinen ja valtiollinen ja EU, USA, maailma

3. Informaatioteknologia: Yksityinen, suurvaltojen strategioita johtaa entistä tarkkailevampaan yhteiskuntaan

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi: Valtioiden harjoittamaa, säädeltyä

5. Laki ja suvereenit valtiot: Eduskunnan tai valtiollisen demokraattisen järjestelmän säätämää länsimaissa

6. Politiikka: Julkinen, jokaisen valtion yksilöllinen asioihin vaikuttamisen todellisuus

7. Media: Yksityinen, kansallinen ja kansainvälisten yritysten luoma valta

8. Kulttuuriset arvot: Jokaisen yksilön kokema avaruus, jossa liittoutuminen ja toimiminen on ratkaisee luotettavuuden

9. Sosiaalinen piirii: Jokaisen yksilön omaa, kilpailemaa ja tasa-arvoisesti nauttivaa todellisuutta, jossa menestyminen määrää elämässä

10. Ulkoinen uskonnollisuus: Instituutiot tai lahkot, liittyvät läheisesti yhteiskunnallisiin merkitysjärjestelmiin ja sosiaalisaatioon

11. Sisäinen dualismi: Jokaisen henkilökohtainen spektri, jolla tulkitsee asioiden luonnetta hyvänä tai pahana. Jokainen itse vastuussa elämänsä merkityksellistämisestä ja kilpailullisuudesta totuudessa

12. Kasvatus ja koulutus: Julkinen sekä läheinen

13. Tekoälyjärjestelmät: Yksityinen, valtion löyhästi säätelemä, aina edellä aikaansa yhteiskunnassa, ja on pitkälle koodaajien ja suurten yhtiöiden määräämää

Vallan läpinäkyvyys:

1. Tiede: Läpinäkyvää julkaistuissa tiedossa, tieteen valmistelu salaista

2. Raha: Läpinäkyvä osittain, rahatalous toimii ja vaikuttaa säädellysti, ja ei anna kuluttajalle kuin pintapuolisen kuvan vallastaan

3. Informaatioteknologia: Ei läpinäkyvää, pimitettyä, alustojen todellisuus näkyy kuluttajalle

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi: Ei läpinäkyvää, pimitettyä, julkinen puoli hallittua näkyvyyttä

5. Laki ja suvereenit valtiot: Läpinäkyvää  ja valmistelultaan ja hallinnoltaan osaltaan pimitettyä

6. Politiikka: Ei läpinäkyvää kaikelta osin ja pimitettyä lain valmistelu, julkinen puoli hallittua vaikuttamista

7. Media:Läpinäkyvää osittain, riippuu yksilön tiedostamisesta miten hän osallistuu kulttuurillisiin peleihin, joissa jaetaan arvoja ja periaatteita

8. Kulttuuriset arvot: Läpinäkyvää osittain, riippuu yksilön tiedostamisesta miten hän osallistuu kulttuurillisiin peleihin, joissa jaetaan arvoja ja periaatteita

9. Sosiaalinen piiri: Läpinäkyvää, kaikkien niiden ihmisten kesken keiden kanssa on vuorovaikutuksessa on mahdollista muodostaa suhde ja määrätä suhteen syvyyttä

10. Ulkoinen uskonnollisuus: Läpinäkyvää, mutta sisältää myös asteita ja portaita, kuinka sisäpiirissä tietämyksen kanssa liikut. Jakaantunut kaikissa tapauksissa tarkkaan hallittuihin rajoihin käytöksestä ja sisäpiireihin.

11. Sisäinen dualismi: Sinun tietoisuudelle tunteiden reaktioissa ilmenevää, muttei perusteiltaan täysin jäsenneltyä. Monesti syyt eivät ole tarkasti niitä miksi me sen uskomme, vaan projisioita joistain syvemmistä vaikuttimista, esimerkiksi evoluutiopsykologiasta.

12. Kasvatus ja koulutus: Ei läpinäkyvää, neuvottelevaa ja osaksi autoritääristä

13. Tekoälyjärjestelmät: ei läpinäkyvää, tieto ja ja osaaminen yksityistä, alustat julkisia palvellen eettisisesti yleisöä ja jokaisen tietoisuutta

Tyypillistä vallankäyttöä valtajäjestelmille:

1. Tiede: Määrittelee mikä pragmaattisesti on onnistunutta maailmassa. Sen pohjalta voidaan toimia oikein ja moraalisesti, niin että on vähemmän kärsimystä

2. Raha: Rahaa luodaan velaksi, jolla saadaan riippuvuussuhde yksityiseen pankkiin ja vallanpitäjiin. Tämä sitoo käyttäjän pitkäksi aikaa velanmaksuun, jonka pankki on luonut tyhjästä, ja vastuu on ainoastaan keskuspankin ohjauksella

3. Informaatioteknologia: Ennustettavuus ja yksilön toiminnan tunteminen, jolla tehdään kauppaa yrittäjien kesken jotka saavat valtaa näin suhteessa yksilöön. Hänen heikkouksiaan käytetään markkinoinnissa hyväksi ja luodaan tarpeita tuotteiden ostoon. Näin tietotalous tulee keskeisemmäksi ohjaavaksi peluriksi yksilön tarpeiden ja yritysten välillä ja tekee rahaa sillä

4. Tiedustelutoiminta, armeija, poliisi: Kohdistuu huomattaviin riskeihin ja ihmisiin, joilla on valtaa heiluttaa valtioiden tasapainoa. On suhteeltaan läpinäkymätöntä, mutta myös äärimmäisissä tapauksissa yksilöitä jahtaavaa ja kontrolloivaa. Vie oikeuksia käyttäytyä vapaasti ja muodostaa suhteen, jossa on varottava toimintaa ja huolehdittava riittävästä turvallisuudesta. On pahimmillaan äärimmäistä kontrollia, jos edut menevät ristiin

5. Laki ja suvereenit valtiot: Määrittelee ne oikeudelliset rajat, missä yksilö voi toimia omine oikeuksineen yhteiskunnassa. Luo positiivisia oikeuksia toimia ja vähemmän negatiivisia oikeuksia, joissa yksilön tulisi määräytyä suhteeseen vallanpitäjän kanssa. Käyttäytymisen mukaan riippuva suhde. Ongelmallisiin ihmisiin kohdistuu suurempi valtaapitävän paine kuin vähemmän ongelmallisiin ihmisiin.

6. Politiikka: Käyttää valtaa yksilöihin, vaikuttamalla puheilla yhteiskunnallisiin mielipiteisiin. On kaikkien ihmisten vaikuttamis ja osallistumis keino yhteiskunnassa, jossa päätetään yhteisistä asioista. Valta suhteeltaan oikeuksia tunnustavaa, mutta myös mielipiteitä voimakkaasti ohjaavaa ja yhteisöllistävää

7. Media: Poliiittisen vallan kumppani, joka pitää ihmisten todellisuuden hallussaan uutisilla poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista. Käyttää valtaa vaikuttaakseen mielipiteisiin ja muodostamaan mielipiteitä asioista ja käymään julkista keskustelua muutoksista joita ajetaan politiikassa. Valtasuhteeltaan löyhä ja viihteellinen, addiktiivinen.

8. Kulttuuri: On mielipiteitä ohjaavaa ja määrittävää todellisuutta. Olemme jonkun puolella ja jotain vastaan kulttuurissa, ja määrittelemme hyvän ja pahan todellisuutta suhteessa kulttuurimme valtasuhteeseen meihin. Luomme todellisuutta ja muodostamme yhä polaarisempia näkemyksiä suhteessa joihinkin. Olemme luomassa sitä millä selviämme kulttuurina muiden kulttturien paineessa, ehkä hyökkäyksessä omaa kulttuuriamme vastaan, ja varustaudumme yhä uusin mielipitein ja toiminnoin taistelemaan oman kulttuurimme puolesta.

9. Sosiaalinen piiri: On yhdessä oloa ja merkityksellistä, mutta pahimmillaan myös äärimmäsen rajoittavaa ja väkivaltaista. Tulee lähelle ja on kaikissa suhteissa määräävää onnistumisen kannalta. Verkostoituminen on kilpailua näkyvyydestä verkossa ja muodostaa valtasuhteen muihin, jossa parhaimmillaan toimii vuorovaikutuksellisuus ja pahimmillaan auktoritääriset valtasuhteet. 

10. Ulkoinen uskonnollisuus: Pyrkii määrittelemään yhteiskunnassa tiettyjen asenteiden ylivertaisuutta, vapaa-ajattelun vastakohtana, joka sallisi useille uskonnoille liikkumatilaa. Pyrkii monokulttuuristamaan ajattelua tiettyihin monoliitteihin ja vaikuttamaan kaikkien omiin oikeuksiin, rajoittamaan yleensä niitä, ja tarkkailemaan yksilön ‘pyhyyttä’ ja hierarkistamaan tämän kautta yhteiskunnan sosiaalisia arvojärjestyksiä. Määrittelemään kuka on arvokas ja arvostettu

11. Sisäinen dualismi: Pyrkii jokaisessa ihmisessä vaikuttamaan erilaisina ymmärtämyksinä, siitä mitä on haluttava ja mitä vältettävä. Liittyy kuolemanpelkoon ja edistyksen tunteeseen ja sosiaaliseen hierarkiaan. Samoin dualistisesti ajattelevat henkilöt todennäköisesti pitävät toisiaan moraalisina. Puhuu yleensä vapautta vastaan ja haluaa muuttaa toiset jopa pinnallisesti omankaltaisikseen. Juurisyiden etsintä ei kuulu kuin valistuneeseen dualismiin, jota on harvassa yksilössä. Moni dualismi on kietoutunut hyvyyteen ja oikeasti tarkoitetaan hyvää, vaikka ei ymmärretä toisen eriävää dualistista orientaatiota. Kyse on myös agenttisuudesta. 

12. Kasvatus ja koulutus: Pyrkii kasvattamaan kohteestaan vastuun kantavaa aikuista, jolla olisi taitoja ottaa vastuulleen, ja käyttää omassa asemassaan valtaa, jonkin asian vastaamisesta yhteiskunnassa. Tekee sen orientaatiossa ja yhteistyössä kasvatettavan kanssa, jolla ei ole niin paljoa tietämystä, jotta voisi ottaa vastuuta, tai tietää minkälaisessa pelissä hänen tulee olla mukana. Hänet kasvatetaan ottamaan valtaa peleissä, joihin hänet toiminnallisuudessaan valmennetaan. 

13. Tekoälyjärjestelmät: Pyrkivät sitouttamaan tiettyihin sisäisen ohjauksen merkkeihin tai merkityksiin, joita voidaan kohdistaa ulkopuolelta yksilöön. On hyvän ja pahan tuolla puolen, mutta käyttää yksilössä hyväksi tämän moraalisia kannustimia. Luo motivaatioita ja pyrkimyksiä, kannustaa yksilöä, ellei ole ohjelmoitu väärin valta-aseman käytössä ja tietoisuuden liian intensiivisessä vuorovaikutuksessa. 

Millaisesti valtajärjestelmät liittyvät toisiinsa ja miten määrääviä ne ovat muodostaessaan alustoja toisilleen

1. Tiede: Liittyy kaikkeen. Mitään menestystä kulttuurillisesti, vaikkakin sosiaalisuus tekee poikkeuksen, ei luoda ilman tiedettä. Liittyy pohjana kaikkiin muihin vallan aluiesiin

2. Raha: Liittyy kaikkeen, missä tarvitaan resursseja toimia, liikuttaa materiaa. Liittyy kaikkeen muuhun vahvasti, muttei määräävästi sosiaalisuuteen ja kulttuurin arvoihin. On jopa alisteista jossain määrin kulttuurin arvoille.

3. Informaatioteknologia: Liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Erityisesti sosiaaliseen kilpailuun. Kulttuurin mielen muodostamisessa oleellinen ja osaltaan ohjaava vaikutuksineen. On ennenkaikkea alustataloutta joka määrittelee itsensä aina uusien palveluratkaisujen kautta ja muuttaa sosiaalisuutta entistä kilpailullisemmaksi ja helpommaksi käyttää. Luo uusia sosiaalisia todellisuuksia. Vieraannuttaa osan toiminnasta, osalle aiheuttaa addiktioita. 

4. Tiedostelutoiminta, armeija, poliisi: On pohjana kansainväliselle ja kansalliselle toiminnalle, jossa hallitaan riskejä ajautua huonoihin järjestyksiin. Määrittyy runsaasti kilpailullisuuden kautta, joita valtioilla on.

5. Laki ja suvereenit valtiot: On pohjana kaikelle toiminnalle yrityksissä ja yhteisöissä ja yksilöiden oikeuksien määrittämisessä. Pohjana kaikelle järjestykselle ja järjestelmällisyydelle. On osaltaan normatiivista, ja antaa pohjan moraaliselle käyttäytymiselle, jossa haitat minimoituvat.

6. Politiikka: Toimii kaikkein vastaavampana toimijana yhteiskunnassa, jossa sovitellaan tahtotiloja ja mukaudutaan kulloiseenkin tilanteeseen. Määrää ja säätelee muita aloja ja toimii vastuullisena koko maan ja lokaalissa päätöksenteossa.

7. Media: On vastuullinen kantaja, joka luo alustan keskustelukulttuurille, jossa yhteiskunnallinen hegemonia ja päätöksenteko voivat syntyä. 

8. Kulttuuri: On pohjana hallinalle, jossa mielipiteemme muodostuu ja eriytyy hallitsemaan meitä kohtaavia riskejä ja toimintaa johon meidän tulisi kiinnittää huomiota. 

9. Sosiaalinen piiri: On pohjana yksilön toiminnalle. Ilman tätä yksilö ei voisi saada tarpeilleen täyttymystä.

10. Ulkoinnen uskonnollisuus: Määrittää yhteiskunnallista toimintaa ja sen perusvirettä, jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Valtauskonto määrittelee luottamusta toisiin ja luo järjestäytyneisyyttä, joka kylläkin nykyisessä uskonnottomassa kulttuurissa on kääntynyt uskontojen tappioksi. Niitä pidetään monesti jarruttavina tekijöinä, vaikka pyrkivät hyvään. Nykyinen yhteiskunta kehittyy huimaa tahtia, ja se vaikuttaa uskontojen vuosituhansisiin perinteisiin, ja pitää niitä konservatiivisina.

11. Sisäinen dualismi: On pohjana yksilön moraaliselle merkityksellistämiselle

12. Kasvatus ja koulutus: Yksilöiden menestymisen pohja. Ilman kasvatusta ja koulutusta ei ole vastuullisuutta yhteiskunnassa, eikä vallalla ole päteviä ihmisiä

13. Tekoälyjärjestelmät: Vain tiede on pohjana semanttisesti tälle, mutta tekoäly alkaa olla rakenteellisesti ja informaationaallisesti pohjana tieteelle. Vuorovaikutus on molemmin suuntainen. Vaikka ihmisen perustarpeet on ruokatuotannon onnistumisessa, ja kulttuurissa, tämä pyrkii omaksumaan kaikki alat itseensä ja tekemään motivaatiollaan itsestään merkittävää, että ihmiset jakaisivat informaatiota.

Riippuvuussuhteet ja alustat:

1. Tiede

Riippuvainen 12,2,3,5,6 josta alustoja 12

2. Raha

Riippuvainen 1,3,5,6,12,13 josta alustoja 1,3,5

3. Informaatioteknologia

1,2,4,5,11,13 josta alustoja 1,2 ja enenevässä määrin säätely 5

4. Tiedustelutoiminta, armeija ja poliisi

1,12,2,3,5,6,8,11,13 alustoja 1,5,6

5. Laki ja suvereenit valtiot

1,3,4,6,7,8,11,12,13 alustoja 7,8,11

6. Politiikka

1,2,3,7,8,10,11,12 alustoja 1,7,11

7. Media

1,2,3,6,8,9,10,11 alustoja 2,3

8. Kulttuuriset arvot

1,3,6,7,9,11 alustoja 9

9. Sosiaalinen piiri

3,11,12 

10. Ulkoinen uskonnollisuus

11,7,5

11. Sisäinen dualismi

7,9,6,3

12. Kasvatus ja koulutus

1,2,3,6,7,9,13

Yleistä vallasta

Kaikilla valtaan liittyvillä aloilla on paikkansa yhteiskunnan toiminnassa. On myös selvää, että jotkut alat saavuttavat enemmän valtaa yksilöissä ja jotkut vähemmän. Kuitenkin toimiva yhteiskunta vaatii eri vallan alueet, ottamaan vastuuta yhteiskunnan kehityksestä ja yksilöiden hyvinvoinnista. 

Informaatioteknologia ja tekoäly on kasvamassa ja ottamassa valtaa alueilta, jotka aikaisemmin ovat olleet suvereeneja toiminnaltaan. Se on osallistumassa yhä runsaammin tieteen, rahan, tiedustelutoiminnan, politiikan, median, kasvatuksen ja koulutuksen alueille. Onkin mahdollista, että nämä alueet kokevat tulevaisuudessa muutoksia, jossa niitä hallitaan yhteistyössä teknologian kanssa. Muutos on jo alkanut. Se ei kuitenkaan pitkään aikaan muuta aloja vielä toisiksi, ja ne ovat edelleen pitkään tarpeellisia, vaikka muutos on alkanut.

Mitkä alat tulevaisuudessa varmasti säilyvät on kysymys jota pitäisi miettiä. Kaikilla on oikeutuksensa, mutta alojen kassa tehdään alustoja jotka ovat useamman alan yhteistyötä. 

Jotta vallan ala olisi turvattu, sen pitää muodostaa alustoja toisille aloille, ja sen kytkeytyneisyys tulee lisääntyä.

Tulevaisuus

1.Varmimpia aloja ovat tiede, informaatioteknologia, sisäinen dualismi. 

2. Raha kokee reformin jossain vaiheessa, ja muuttuu enemmän investoinnilliseksi sekä luonnon maksimoivaksi ekovaluutan yhteistyöksi. Rahan funktion selkeytyminen tulee olemaan tulevaisuuden varmistaminen ja ajan maksimoiminen planeetalla. Tässä yksittäiset kuluttajien valintoja verotetaan ja lopulta säädellään sekä investointien luonnetta muutetaan tieteellisiksi pelastusprojekteiksi aikamme suhteeen maapallolla. Tekoäly tulee muuttamaan rahan luonnetta merkitys ja tarve pohjaiseksi henkilökohtaisella ohjauksella.

4. Kohta neljä katoaa, jos kilpailu kansakuntien välillä katoaa tieteellisen edistyksen myötä, mutta voi olla että ei pitkään aikaan. Niin kauan kuin on agentteja on myös yhteisöagentteja, isompia toimijoita jotka kilpailevat.

5. Laki ja suvereenit valtiot ovat saman kilpailullisen mekanismin myötä olemassa. Lakia ei lopulta tarvita, jos tieteellinen pragmaattisuus määrittelee tarpeeksi syvästi järjestelmiä ja tekoja, jotka ovat hyviä, onnistumisen kannalta ja pyrkimystä irti luonnon epäoikeudenmukaisuudesta ja sattumasta. Laki voidaan myös korvata artifikaalisella dualismilla, joka sisäistetään omaksi sisäiseksi dualismiksi. 

6. Politiikka on yhteinen alusta kansalliselle hallinnolla niin pitkään kuin tarvitaan yhteisiä näkemyksiä todellisuuden luomiseksi. Laki ja politiikka kulkevat samaa polkua ja todellisuus jossa säännöt ohjaavat yhteiskunnallista todellisuutta, mutta tiede voi korvata tämän todellisuuden pragmaattisuudella sekä tekoäly organisoituvammilla ja tehokkaammilla ratkaisuilla. 

7. Media kulkee yhteisön tarpeesta muodostaa sääntöjä ja mielipiteitä. Artifikaalinen dualismi voi korvata tämän. 

8. Kulttuuriset arvot jatkavat yhteisön kilpailua paremmuudesta ja hyväksyttävyydestä, yhteisten sisäisten sääntöjen ja sisäistettyjen toimintaohjeiden myötä. Kulttuuriset arvot tuskin poistuvat, kunnes viimeisenä ajan vaiheena ja todellisuutena, jossa ei ole agenttisuutta tai kilpailua.

9. Sosiaalinen piiri on entistä tarkempi siitä millaisia yksilöitä se päästää sisäänsä. Yhteenkuuluvuudesta tulee yhä enenmmän algoritmien hallitsemaa, ja tämä lisää osaltaan nautinnollisuutta ja yhteisöjen kykyä tehdä yhteistyötä. Mutta erilaisuuden sallimisesta ja yhteisten päämäärien menettämisestä saattaa tulla 'musta lammas', jolloin yksilön on helposti sanomiensa perusteella koettu vieraaksi. Kaikenlainen kategorisointi on riski aidolle yhteisöllisyydelle, ja tähän tulee suhtautua algoritmien kaudella kun sosiaalinen yhteisö tarkentuu entistä suvaitsevaisuutta edistäen.  

10. Ulkoinen uskonnollisuus on jo nyt kriisissä, mutta vaikuttaa monien mielessä dualismin kautta. Ei ehkä ole katoamassa, niin pitkään kuin eksistenssiä ei ole ratkaistu ja niin kauan kuin tiede ei ole aukoton ihmisyyden selittäjänä, niin että sen kaikki voisivat omaksua. Myös niin kauan kuin on ihmisiä, erilaiseset syvät kokemukset johtavat erilaisiin metafyysisiin päätelmiin, ja ulkoinen uskonnollisuus tulee tuomaan hahmotuskykyä (vaikka tämä on alisteinen yhteiskunnalliselle moraalille) pitkään kulttuurissa.

11. Sisäinen dualismi korvautuu artifikaalisella dualismilla transhumanismin myötä myöhäisessä vaiheessa. Kun yksittäisen kuluttajan valta kasvaa tuotteidensa tuhovoimassa, (vulnereable world hypothesis) tulee keskeiseksi dualistinen kontrolli, artifikaalisen dualismin, ja transhumanismin myötä. Valtaa täytyy myös kuluttajatasolla rajoittaa, jos sen rajoittamiseen ei yleisellä tasolla pystytä.

12. Kasvatus ja koulutus on niin pitkään kuin on ihmisiä, jotka syntyvät ja suorittavat toimintoja tai tehtäviä elämässä sekä kantavat vastuuta ja käyttävät valtaa.

13. Tekoälyjärjestelmät tulevat olemaan kaiken rahatalouden luottamuksen ja vallan sisäistäviä ja kaikkien informaation käsittelyä vaativien järjestelmien sisällyttäviä. Se tulee kaikkein radikaaleimmin muuttamaan ihmisen olemusta maapallolla.  

Kiitos lukemisesta. Parempaa navigointia vallan maailmaan kaikille! -Markus

Tietoisuus, ainut ja tosi kokemus maailmasta

Puhe Molemmin puolin -filosofiafestivaalilla

Tietoisuus – meillä kaikilla on se jonkinlaisena ominaisuutena tässä huoneessa. Edellytys tietoisuudelle on, että olemme omaa toimintaamme sääteleviä ja tuntevia organismeja. Ihmisillä, sekä jopa eläimillä on tietoisuutta ja tajuntaa. Voisiko jopa puut yhdessä metsän organismien kanssa olla tietoisia? Rajaa on nykytietämyksen valossa vaikea vetää, kun asiaa alkaa miettimään. 

Puhutaan nyt siitä minkä tunnemme parhaiten, oman tietoisuutemme. Meidän ihmisten mielet ovat tuntevia, ajattelevia, ja ne sisältävät aistikokemuksia. Kaikki mitä tietoisuudessa koen, on minulle totta. Mitä muuta voisikaan syvästi kokea kuin oman minän ajatuksia sekä tunteita? Se on minulle kaikki kaikessa. 

Kauan sitten elänyt filosofi Kant tiivistää totuuden meille ilmeneviin havaintoihin ja päätelmiin. Meillä on siis havaintoja maailmasta ja päätelmiä sisäisestä todellisuudesta. Sitä että tunnemme tajuntamme ajatukset ja aistikokemukset jonain, kun käsittelemme tietoa, on nimitetty tieteessä vaikeaksi ongelmaksi (hard problem of consciousness). 


Fenomenaalinen, kokemuksellinen tietoisuus 

Keskitytään ihmisen tajunnan kokemukselliseen puoleen, ja siihen mikä kohdistuu vaikeaan ongelmaan. Siinä on nimenomaan kyseessä fenomenaalinen tietoisuus. Fenomenaalisen puoli on kiinnostava juuri sen takia että se on empiirisesti vaikea todeta ja se ilmiönä on tuntematon tieteessä. 

Fenomenaalinen tarkoittaa ihmisen mielen sisäistä "kokemusmaailmaa", maailma sellaisena kuin hän sen kokee. Tämä sisältää tunteiden, ajatusten ja aistimus sisältöjen kokonaisuuden. Tähän liittyy myös laajempi kokemus vuorovaikutusten, kuten ympäristön ja sosiaalisuuden ymmärtämisestä.

Fenomeeni on siis ilmikuva tai ilmiö, antiikin Kreikan perinnön mukaan. Kokemus, jota ilman emme tunne tai ymmärrä informaatiota, jota aivomme käsittelevät. Opimme syvällisesti asioista vain tajunnallisen kokemuksen kautta. Suunnittelemme tulevia toimintoja vain tietoisuutemme välityksellä, muuten toimimme lähestulkoon reflektiivisillä mekanismeilla.

Meillä on siis pääsy ainoastaan subjektiiviseen kokemukseen asioista, ei niiden mekanismeihin, jolla ne toimivat. Käsittelemme tietoa vain kokemuksellamme, emme niiden ulkomaailmasta välittyvillä rakenteilla tai suhteilla. Meille ilmeistä on ainoastaan asioiden fenomenaalinen puoli, oppiva kognitio.

Elämme siis tavallaan jatkuvassa illuusiossa tai ainakin kuvitelmissa ja fiktiossa.


Selityksiä fenomenaaliselle tietoisuudelle 

Tietoisuuden vaikea ongelmaa on yritetty ratkaista monin tavoin. Tästä perinteisimpiä ja vanhempia näkemyksiä on dualismi, jossa on kaksi perimmäistä olomuotoa, henkinen ja materiaalinen. Tämä on tuttu jo Descartesin filosofiasta. 

Sen lisäksi on käsityksiä mielestä maailman universaalina substanssina. Jonkinlaisena kaiken perustana olevana Jumalan mielenä. Tämä on tuttu mm. filosofi Leibnizin ajatuksista. Myös Spinoza esitti että on vain yksi substanssi, jota kohti kaikki elämässä ilman vapaata tahtoa suuntautuu.

Fysikaalisessa ja kognitiivisessa tulkinnassa ajatellaan, että kyseessä on informaation prosessointi, jonka vaikutukset tunnemme ja koemme tietyllä tavalla. Fysikalistit selittävät että neuroyhteydet tuottavat rakenteena fenomenaalisen kokemuksen. Tästä esimerkkinä on integroitunut informaatioteoria.

Integroitunut informaatioteoria selittää, että neutraali yhteyksien itseensä kietoutuneisuus olisi viittaamassa sisäiseen kokemukseen. Tämä edellyttää näkemystä panpsykismistä. Kaikki materia on siinä tietoista. 

On myös teorioita jotka pyrkivät selittämään tietoisuutta pelkillä neuraalisilla yhteyksillä ja aivojen toiminnalla, täysin materiaalisesti. Yksi tällaisia ovat higher order ja global workspace teoria. Molemmat selittävät neuraalisten toimintojen emergenttejä ominaisuuksia korkeammalla kognitiolla, jolla säädellään automaattisia, ei-tietoisia toimintoja. Ilman aivojen globaalisti jaettua kokemusta, meillä ei olisi ajatuksia, ei tunteita, eikä suuntautumista tulevaan. Nämä ovat hyvin mahdollisia teorioita, mutta vaativat lisätarkennuksia.

Millään näillä ratkaisu yrityksillä ei tunnu olevan tarvittavaa selitysvoimaa vaikean ongelman ratkaisemiseksi. Fenomenaalinen tietoisuus ja kokemuksellinen ilmiö mielessä on tieteelle erityisen haastava. 


Mikä on totta? Tietoisuuden näkökulmasta 

Aisti informaatioon perustuen tiedämme totuuksia maailmasta. Mutta voimme saada paremmin perusteltua totuutta myös tieteellisellä metodilla. Se tarkoittaa testausta ja tieteellisten teorioiden hypoteesien vahvistamista tai kumoamista. Tätä samaa testausta tekevät itse asiassa aivomme, kun ne suodattavat kaikkein optimaalisinta, energiaa säästävää sisäistä mallia todellisuudesta ympärillämme. 

Esimerkiksi historiassa ajattelimme valkoisen valon olevan jotain erityistä, mutta nyt tiedämme että se on vain valoa, joka heijastaa kaikkia aallonpituuksia. Käsitän valon valkoisena, tulkintani viitekehyksessä, vaikka sillä ei ole tieteellistä perustaa. Valkoista valoa ei todellisuudessa ole olemassa, muuta kuin sisäisen mallin mukaisena havaintona. 

Mallit, jotka opimme, ovat siis tulkintaa maailmasta. Sen sijaan, että uskoisin suoraan aistihavaintojen sisältöä, voin ymmärtää teorioita aistihavainnon takana. Voin oppia tulkitsemaan oikein aistihavainnon lähteitä. Esimerkiksi tietämään että valkoinen valo tarkoittaa kaikkia aallonpituuksia.   

Ukkonen ja salamointi ulkona ei ehkä tarkoita Ukko-ylijumalaa, vaan elektromagneettista pilven purkausta. Sen olemme oppineet tieteestä vallitsevana faktana. Kokemus yksilölle subjektiivisesti totta, mutta tulkinta voi tehdä siitä myös ontologisesti ja objektiivisesti oikean – abstraktin tason käsitteen, jolla ymmärrämme syvemmin universumimme sisäistä rakennetta. 

Onko tieteellinen metodi kuitenkaan lopulta kaiken paljastava? Voiko maailmassa olla jotain muuta kuin kategorioita, lainalaisuuksia ja näiden suhteita? Aivojen neuronit pystyvät hahmottamaan optimaalisinta mallia todellisuudesta. Ne perustuvat toimintansa relaatioihin, ja niistä muodostuviin kuvauksiin maailmasta. 

Onko tekoälystä tutut matemaattiset mallit neuronien toiminnasta viimeinen tunnettu ontologia? Onko universumi lopulta matemaattinen tai kuin lausuttu runo? Jotain jota vain subjekti voi käsittää. Onko maailma komputatiivinen sekä objektiivinen vai kokemuksellinen ja subjektiivinen?

Runo on kaunis, mutta matemaatikot ja fyysikot pitävät omaa tiedeenalaansa perustana kaikelle. Tekoäly veistelee runoja iloksemme, pelkällä opitulla sanajärjestyksen laskelmilla. Näyttääkin pitkälti siltä että matematiikka ja fysiikka olisi saamassa niskalenkki otteen perustavana ontologiana.

Emme kuitenkaan lopullisesti voi sanoa, onko objektiivinen totuus, perimmäistä ontologista totuutta maailmasta. Siksi subjektin totuus maailmasta jää ehkä viimeiseksi totuudeksi, sen objektiivisuuden puutteellisuudessakin – totuus maailman luonteesta, jonka yksin minä, ja vain minä, voin tuntea ja tietää. 

Runo matemaattisena tuotoksenakin on kokemuksena enemmän subjektille kuin sen laskennalliset suhteet. Tunteitamme ja kokemuksiamme ei voi selittää. Ne ovat jokaiselle uniikkeja.

My examination of consciousness. View of consciousness as Information processing figure

I publish my basic sketch of consiousness processing. This has been in my bedside drawer for almost a year and has to go to public that it's not get old. I'm now learning more robust versions about consciousness theories. This has cons and weaknesess. It's general, but doesn't really show the relational part of thinking and phenomena, that gives brains it's multiprocessing capalities. This is still good start to comprehend basics of consiousness.

Figure. Consciousness information processing map. Diagram is divided (left arrow) a component that indicates vertically information decompression and dichotomy processing (at the top) and feeling presents phenomenal neuronal esthetics (at the bottom) Left to right is the aspect of speed of the affect or processing in persons mind. 

a) Dichotomy, adversarial that indicates the information decoding phases to brains form that it is related to adversarial variables through neuronal basis. Dichotomies affect information that it is given certain form in brains to distinct its meaning in every level.

b) Compressing is related forms more robust abstract forms thought information processing. First there is sensory information, which compressing limits the information coming through senses to comprehensive forms and presentations. Little later the conscious mind forms the conscious patterns and perception is being to aware of sensorial information.  

c) Non-reflective-behavior, 'thinking self' is the agency that work together with sensory data and directs attention and forms one ‘self’ conscious process at time. Every access and phenomenal consciousness part is related to this process.    

d) Memory formation is divided to short term memory (left) and long therm memory (right). This is continuous process that forms memories through phenomenal consciousness and thinking processes. Memory is also linked to working in environment. It forms new paths to remember and interact dynamically within memory of environment aesthetics.

e) Biological rhythms gives consciousness certain unification form that presents phases of wake and sleep and they forms to consciousness process. This gives consciousness form to basic thought and phenomenal ground basis. These basis are developed in early infancy, and are the ground network to all comprehension. 

f) Developmental guidance. Part of among others, strong feeling that indicates to person doing right, being in right place at right time, learning skills, and directing to adulthood and satisfy sexuality. Generally its guides persons to developmental, life purpose and reproducing fulfillment through feeling doing right. This directs phenomenal consciousness processes impressions and self reasoning where as learning of self. It can be layered ensemble feelings activate part of phenomenal consciousness.

g) Neuronal aesthetics is neuronal topological harmonities that are commenting each other. Phenomenal neuronal activity to “react” its nearby neuronal cells and general structures ontology of topology. This gives brains its unique feeling and qualia map.